Itsensä johtaminen osana psyykkistä työhyvinvointia : case: tapausorganisaatio
Kukkonen, Pirkko (2024-04-23)
Itsensä johtaminen osana psyykkistä työhyvinvointia : case: tapausorganisaatio
Kukkonen, Pirkko
(23.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737627
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737627
Tiivistelmä
Itsensä johtaminen työelämätaitona korostuu työelämän jatkuvien muutosten myötä. Psyykkisen työhyvinvoinnin merkitys työntekijän työkykyyn on oleellinen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tekijä. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on tarkastella ja selvittää itsensä johtamisen mahdollista vaikuttavuutta psyykkiseen työhyvinvointiin. Asiaa lähestytään tapausorganisaatiossa työntekijöiden psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Yhtenä näkökulmana tarkastellaan työnantajan mahdollista itsensä johtamisen tukea tai itsensä johtamiseen annettuja työkaluja.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eli kvalitatiivisena tutkimuksena tarkoin valitulle tutkimusjoukolle. Tutkimusjoukko koostui tapausorganisaation asiakasneuvojista ja myyntihenkilöistä. Haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluina ja aineistoa verrattiin kirjallisuuteen. Teoreettinen pohja muodostettiin psyykkisen työhyvinvoinnin ja itsensä johtamisen kirjallisuudesta.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että itsensä johtamisen taidoilla on mahdollinen myönteinen vaikuttavuus psyykkiseen työhyvinvointiin. Tutkimustuloksissa tuli esille erityisesti työtehtävien rajaamisen taitojen merkitys sekä priorisoinnin ja ajanhallintataitojen tärkeys. Työntekijät toivoivat enemmän esimiesten tukea sekä saavuttamattomiksi koettujen tavoitteiden kohtuullistamista. Psyykkisen työhyvinvoinnin keskeisenä tekijänä pidetään tasapainoa työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten välillä. Psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta stressinhallintataidot ja kuormituksesta palautuminen koettiin merkittäviksi tekijöiksi. Työntekijöiden psyykkisen tasapainon ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi voimavarat on syytä kohdistaa tärkeimpiin työtehtäviin. Näillä taidoilla pyritään välttämään työpahoinvointia ja edistämään psyykkistä työhyvinvointia. Työntekijöiden yhtenä tärkeänä päämääränä on säilyttää työkyky koko työuran ajan. Psyykkinen työhyvinvointi koettiin niin merkittäväksi asiaksi, että työtehtäviä voidaan vaihtaa tai työura lopettaa, jos työkyky on uhattuna. Työelämä on kuitenkin vain yksi ajallisesti rajattu osa ihmisen elämästä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena eli kvalitatiivisena tutkimuksena tarkoin valitulle tutkimusjoukolle. Tutkimusjoukko koostui tapausorganisaation asiakasneuvojista ja myyntihenkilöistä. Haastattelu toteutettiin yksilöhaastatteluina ja aineistoa verrattiin kirjallisuuteen. Teoreettinen pohja muodostettiin psyykkisen työhyvinvoinnin ja itsensä johtamisen kirjallisuudesta.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että itsensä johtamisen taidoilla on mahdollinen myönteinen vaikuttavuus psyykkiseen työhyvinvointiin. Tutkimustuloksissa tuli esille erityisesti työtehtävien rajaamisen taitojen merkitys sekä priorisoinnin ja ajanhallintataitojen tärkeys. Työntekijät toivoivat enemmän esimiesten tukea sekä saavuttamattomiksi koettujen tavoitteiden kohtuullistamista. Psyykkisen työhyvinvoinnin keskeisenä tekijänä pidetään tasapainoa työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten välillä. Psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta stressinhallintataidot ja kuormituksesta palautuminen koettiin merkittäviksi tekijöiksi. Työntekijöiden psyykkisen tasapainon ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi voimavarat on syytä kohdistaa tärkeimpiin työtehtäviin. Näillä taidoilla pyritään välttämään työpahoinvointia ja edistämään psyykkistä työhyvinvointia. Työntekijöiden yhtenä tärkeänä päämääränä on säilyttää työkyky koko työuran ajan. Psyykkinen työhyvinvointi koettiin niin merkittäväksi asiaksi, että työtehtäviä voidaan vaihtaa tai työura lopettaa, jos työkyky on uhattuna. Työelämä on kuitenkin vain yksi ajallisesti rajattu osa ihmisen elämästä.