Paine Britannian yleisradiota kohtaan : Viihteellistymisen näkyminen BBC:n käsikirjoissa vuosina 1956–1958 yhteiskunnallisen murroksen aikana
Kauppinen, Katariina (2024-04-30)
Paine Britannian yleisradiota kohtaan : Viihteellistymisen näkyminen BBC:n käsikirjoissa vuosina 1956–1958 yhteiskunnallisen murroksen aikana
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646553
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646553
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään BBC:n vuosien 1956–1958 käsikirjojen kautta viihteellisen sisällön muutosta yhtiössä. Tutkielmassa esitän ensinnäkin ulkoisia ja sisäisiä vaikuttajia BBC:n sisältöön, eli poliittisia ja kulttuurisia syitä tuotantoon. Yhtiö vastusti populäärikulttuuria ja pyrki sen sijaan pitäytymään arvoissaan. Reithilaisuuden mukaan BBC:n tuli opettaa, jakaa tietoa ja viimeisenä ja vähiten tärkeänä viihdyttää. Ohjelmistossa tämä näkyi vakavampien ja puolivakavien ohjelmien määrässä suhteessa viihteeseen, vaikka viihde oli yleisömäärältään suurin. BBC tuotti myös kevytviihdettä populääriviihteen sijaan, joka oli yhtiön mukaan laadukkaampaa. BBC arvotti ohjelmia Haleyn kulttuuripyramidilla, jossa raskaampi ja ylempänä oleva kulttuuri, kuten klassinen musiikki, oli arvokkaampaa kuin uutisointi tai viihde.
Tutkin myös ohjelmien muutosta ja yhteiskunnallisten ryhmien ja yleisön vaikutusta BBC:n kevytviihteeseen ja kaupallisen median populäärikulttuuriin. Yhteiskunnalliset muutokset loivat uusia ryhmiä, joille ei ollut tarpeeksi tai lainkaan sisältöä BBC:llä, jonka vuoksi ryhmät hakivat viihdettä ja kulttuuria yhtiön ulkopuolelta. Merkittävimpänä ryhmänä on nuoriso, joiden elämäntapa ja rahan käyttö populäärikulttuuriin vuosikymmenen lopulla vaikutti taloudellisesti yhteiskuntaan. Kulttuurinen kapinointi antoi myös ryhmälle äänen, jota BBC ei ollut aiemmin antanut.
Tutkielmassa käsittelen BBC:n yleisöntutkimusta ja sen epäonnistumista yhtiön arvojen takia. BBC:n haluttomuus lisätä populäärikulttuuria ohjelmistoonsa vie yleisöä enemmän kaupallisen television ja radioiden äärelle. Kuuntelutapojen muuttuminen ja moninaisuus vaikuttaa myös sisältöjen suosioon, ja esimerkiksi musiikki oli taustalla parempi kuin ohjelma, johon tuli keskittyä. BBC oli yleisölleen mieluisa media, mutta yhä suurempi osa yleisöstä siirtyi toiseen mediaan saadakseen haluamaansa sisältöä. Aikakausi oli siis eräänlainen murros, jossa pääosa briteistä ei vastustanut yhtiötä, mutta toisaalta suuri osa populaatiosta siirtyi mahdollisuuksiensa mukaan kaupallisen television äärelle.
Tutkin myös ohjelmien muutosta ja yhteiskunnallisten ryhmien ja yleisön vaikutusta BBC:n kevytviihteeseen ja kaupallisen median populäärikulttuuriin. Yhteiskunnalliset muutokset loivat uusia ryhmiä, joille ei ollut tarpeeksi tai lainkaan sisältöä BBC:llä, jonka vuoksi ryhmät hakivat viihdettä ja kulttuuria yhtiön ulkopuolelta. Merkittävimpänä ryhmänä on nuoriso, joiden elämäntapa ja rahan käyttö populäärikulttuuriin vuosikymmenen lopulla vaikutti taloudellisesti yhteiskuntaan. Kulttuurinen kapinointi antoi myös ryhmälle äänen, jota BBC ei ollut aiemmin antanut.
Tutkielmassa käsittelen BBC:n yleisöntutkimusta ja sen epäonnistumista yhtiön arvojen takia. BBC:n haluttomuus lisätä populäärikulttuuria ohjelmistoonsa vie yleisöä enemmän kaupallisen television ja radioiden äärelle. Kuuntelutapojen muuttuminen ja moninaisuus vaikuttaa myös sisältöjen suosioon, ja esimerkiksi musiikki oli taustalla parempi kuin ohjelma, johon tuli keskittyä. BBC oli yleisölleen mieluisa media, mutta yhä suurempi osa yleisöstä siirtyi toiseen mediaan saadakseen haluamaansa sisältöä. Aikakausi oli siis eräänlainen murros, jossa pääosa briteistä ei vastustanut yhtiötä, mutta toisaalta suuri osa populaatiosta siirtyi mahdollisuuksiensa mukaan kaupallisen television äärelle.