Työelämä tuoreiden ekonomien silmin : Vastavalmistuneiden kauppatieteiden maistereiden työelämäorientaatiot

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia erilaisia työelämäorientaatioita vastavalmistuneilla kauppatieteiden maistereilla on. Tavoitteena oli tutkia vastavalmistuneiden suhdetta työelämään ja työhön sekä sitä, miten he kuvaavat omia työelämätietojaan ja -taitojaan ja arvioivat työllistymisvalmiuksiaan. Työelämäorientaation käsite toimi näkökulmana korkeakoulutettujen työllistettävyyteen, joka on noussut koulutuspolitiikan keskeiseksi käsitteeksi ja yhdeksi korkeakoulutuksen tärkeimmistä päämääristä. Yleistä keskustelua hallitsevassa uusliberalistisessa lähestymistavassa työllistettävyys nähdään yksilön kykyjen, tietojen ja taitojen yhdistelmänä, joka auttaa häntä saamaan työpaikan valmistuttuaan. Lähestymistavassa painottuu korkeakoulutetun oma vastuu työllistettävyydestään kilpailun ja epävarmuuden sävyttämillä työmarkkinoilla.

Tutkimuksen aineisto koostui 10 Turun yliopistosta valmistuneen kauppatieteiden maisterin puolistrukturoidusta elämänkulullisesta teemahaastattelusta, jotka kerättiin HighEmploy-hankkeen yhteydessä. Tämän tutkimuksen haastateltavat olivat alle 30–vuotiaita naisia ja miehiä kuudesta eri pääaineesta. Valtaosalla valmistumisesta oli kulunut kuukaudesta yhteen vuoteen. Tutkimuksessa käytettiin analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa aineiston teemoittelua ja tyypittelyä ohjasi teoreettinen viitekehys. Teemoittelu tehtiin työelämäorientaation osa-alueiden kautta tarkastelemalla vastavalmistuneiden työelämäsuhdetta sekä sitä, miten he kuvasivat koulutuksensa ja työkokemuksensa tuottamia työelämätietojaan ja -taitojaan ja miten he arvioivat omia työllistymisvalmiuksiaan. Lopuksi aineistosta tunnistettiin valmistuneiden työelämäorientaatioita yhdistäviä ja erottavia asioita, joiden pohjalta muodostettiin erilaisia orientaatiotyyppejä.

Aineistosta muodostettiin kolme eri työelämäorientaatiotyyppiä: työelämä mahdollisuuksien areenana, työelämä osana kokonaisvaltaista kehittymistä ja hyvinvointia sekä epävarmuutta ilmassa. Työelämä mahdollisuuksien areenana -tyyppi oli ollut oman alan töissä jo opiskeluaikana ja kokemukset olivat positiivia. Tutkintonsa tämä tyyppi koki tarjoavan laajat mahdollisuudet työelämässä, mutta työelämätaidot he kertoivat oppineensa työelämästä. Tyyppi oli päässyt valitsemaan työpaikkojen väliltä ja heitä oli suorahaettu valmistumisen jälkeen. Työelämä näyttäytyikin heille mahdollisuuksia täynnä olevana peliareenana, jossa he halusivat kehittyä ja edetä. Työelämä osana kokonaisvaltaista kehittymistä ja hyvinvointia -tyyppi oli myös päässyt oman alan töihin opiskeluaikana ja kokemukset olivat pitkälti positiivisia. Tyypin työelämäsuhde ei silti ollut mutkaton, sillä tyyppiä huoletti työelämän kuormittavuus. Tämä tyyppi arvostikin työelämän ja vapaa-ajan tasapainoa sekä oppimista omienkin projektien kautta. Opiskeluaikaisesta työkokemuksesta tyyppi oli saanut uutta näkökulmaa opintoihin, ja tutkintonsa he näkivät antavan paljon eri vaihtoehtoja. Epävarmuutta ilmassa -tyyppi oli sen sijaan epävarma osaamisestaan ja mahdollisuuksistaan työmarkkinoilla, sillä tyypillä oli yllätyksekseen ollut työllistymishaasteita opintojensa alkupuolella. Riittämättömäksi kuvailemaansa oman alan työkokemusta tyyppi yritti korvata opinnoista ja muualta hankitulla osaamisella. Vaikka tämä tyyppi oli hieman epävarma työllistymisvalmiuksistaan, näki se tulevaisuutensa valoisana.

Tulokset osoittavat, miten kauppatieteilijät sisäistävät työllistettävyyden yksilökeskeistä vastuuta korostavan uusliberalistisen ihanteen opintojensa aikana. Korkeakoulutetut kokivat olevansa itse vastuussa työllistettävyydestään ja sen ylläpitämisestä kehittämällä työnantajien arvostamia ominaisuuksiaan ja taitojaan. Vastavalmistuneet myös painottivat oman alan työkokemuksen hankkimista opiskeluaikana pärjätäkseen kilpailluilla työmarkkinoilla valmistuttuaan.