Fundamenttianalyysin- ja behavioristisen rahoituksen vaikutukset piensijoittajien päätöksentekoon

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkitaan yrityksen taloudellisen tiedon arviointia fundamenttianalyysin avulla. Tutkielman tavoitteena on selvittää fundamenttianalyysin ja behavioristisen rahoituksen informaation eroja sekä tutkia, millaista tietoa sijoittaja saa näistä analyysimalleista. Tässä tutkielmassa keskitytään yksityisten piensijoittajien käyttäytymiseen ja siihen, kuinka he huomioivat fundamentit sijoituskäyttäytymisessään ja kuinka paljon behaviorististen rahoituksen teoriat vaikuttavat päätöksentekoon. Näiden lisäksi pohditaan missä määrin nämä lähestymistavat voivat olla ristiriidassa tai täydentää toisiaan sijoittajien päätöksentekoprosessissa. Tässä tutkielmassa pohditaan myös sitä, mitkä fundamentit sijoittajat kokevat kaikkein tärkeimmäksi päätöksentekoa varten sekä mikä on sen fundamentin informaation laatu. Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen tutkimus ja empiirinen data kerättiin kyselylomakkeen avulla. Fundamenttianalyysi on sijoitusstrategia, jonka avulla pyritään selvittämään yrityksen osakkeen arvo sekä ennustaa sen todennäköinen hintakehitys. Laskentatoimen ja rahoituksen kirjallisuudessa on kasvavaa näyttöä siitä, että osakkeiden hinnat eivät heti heijasta julkisesti saatavilla olevaa tietoa, erityisesti tulosuutisia. Tällaisen "markkinahinnoittelun epäsuhteen" hyödyntäminen on usein perustelu fundamenttianalyysin harjoittamiselle. Fundamenttianalyysi on työkalu, joka nojaa vahvasti nykyisen ja menneen taloudellisen raportointitiedon analyysiin tunnistaakseen tilanteet, joissa yrityksen todellinen arvo poikkeaa vallitsevista markkinahinnoista. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että sijoittajat ovat alttiita laumakäyttäytymiselle. Laumakäyttäytyminen voi heikentää fundamenttianalyysin roolia, sillä sijoittajat saattavat jättää huomiotta analyysin tarjoaman tiedon ja tehdä päätöksiä pelkästään muiden käyttäytymisen perusteella. Tämä voi johtaa siihen, että markkinat hinnoittelevat osakkeita epäjohdonmukaisesti niiden todelliseen arvoon nähden. Ihmiset myös välttävät tappiota ja saman rahasumman menettämisen tunne-elämys on suurempi kuin saman rahasumman voittaminen. Sijoittajat saattavat tehdä irrationaalisia päätöksiä, kuten myydä voitolla olevia osakkeita liian aikaisin (tappiopelon vuoksi) tai pitää tappiolla olevia osakkeita liian pitkään (tappion välttämisen vuoksi). Vaikka fundamenttianalyysi tarjoaa rationaalisia indikaattoreita yrityksen arvosta, prospektiteoria voi johtaa siihen, että sijoittajat eivät hyödynnä tätä tietoa tehokkaasti. Esimerkiksi, vaikka analyysi osoittaisi tietyn osakkeen olevan aliarvostettu, sijoittajat saattavat epäröidä sijoittaa siihen tappion pelossa. Fundamenttianalyysillä ei ollut merkittävää vaikutusta vastaajien sijoituskäyttäytymiseen. Jokaisen yksilön arvot, toiveet, tunteet ja tavoitteet eroavat toisistaan. Tämä luo erilaisuutta markkinoille, eikä täten voida yksiselitteisesti todeta minkälainen vaikutus behavioristisella rahoituksella on sijoituskäyttäytymiseen. Tämä tutkimus auttoi kuitenkin havaitsemaan piirteitä ja käyttäytymismalleja yksityissijoittajien sijoituspäätöksentekoprosessissa.