Työllisyyttä, tasa-arvoa vai tulonsiirtoja? : Suomalaisten puolueiden näkemyksiä alentuneesta syntyvyydestä vuosina 2001-2023
Matilainen, Tiina (2024-05-14)
Työllisyyttä, tasa-arvoa vai tulonsiirtoja? : Suomalaisten puolueiden näkemyksiä alentuneesta syntyvyydestä vuosina 2001-2023
(14.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646310
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646310
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten eduskuntapuolueiden näkemyksiä alentuneesta syntyvyydestä vuosina 2001–2023. Tarkoitus on selvittää, millaisena ongelmana puolueet ovat pitäneet alentunutta syntyvyyttä ja sekä millaisena ne näkevät perheen roolin yhteiskunnassa. Lisäksi tarkoitus on selvittää onko puolueiden näkemyksissä tapahtunut tarkasteluajanjaksolla muutosta.
Käsiteltävinä ovat suurimmat eduskuntapuolueet ja puolueet, jotka ovat ohjelmissaan merkittävästi käsitelleet syntyvyyttä. Käsiteltäviksi puolueiksi rajautui näin suomen sosiaalidemokraattinen puolue, keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja vihreät. Tutkielman aineistona ovat näiden eduskuntapuolueiden puolueohjelmat, joissa syntyvyys on mainittu ja ohjelmat, joissa on käsitelty perhepolitiikan teemoja. Aineiston analyysissä on käytetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on toiminut Ronald Inglehartin esittämä teoria yhteiskunnallisesta arvomuutoksesta.
Puolueiden ohjelmissa syntyvyyspuheesta muodostui kolme teemaa: syntyvyyden nousun tavoittelu, moninaistuneet perheet ja tarpeet sekä huoli julkisesta taloudesta. Puolueiden näkemykset alentuneesta syntyvyydestä jakautuivat lähinnä puolueiden ideologisten erojen mukaan. Arvoiltaan konservatiivisempien puolueiden ohjelmissa esiintyi perinteisiä perhearvoja ilmentäviä näkemyksiä ja arvoiltaan liberaalimpien puolueiden ohjelmissa puolestaan kannatettiin laajempaa perhekäsitystä ilmentäviä näkemyksiä.
Arvoiltaan konservatiivisemmat puolueet kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset esittivät ohjelmissaan selkeimmin tavoitteen syntyvyyden saattamisesta kasvuun. Syntyvyyden kasvua tavoitteli ohjelmissaan myös keskusta. Muut puolueet, kokoomus, SDP ja vihreät, viittasivat ohjelmissaan perheiden oman lapsitoiveen toteutumisen mahdollistamiseen. Keskustan ohjelmissa näkyi muutos 2000-luvun alusta 2010-luvun edetessä, jolloin ohjelmissa alettiin viitata perheiden oman lapsitoiveen toteutumiseen syntyvyyden nousun tavoittelun sijaan.
Kaikki puolueet pitivät väestön ikääntymistä uhkana julkiselle taloudelle. Julkisen talouden kestävyyttä koskien puolueiden retoriikka oli samankaltaisinta, syntyvyyden alentuminen ja siitä seuraava väestön ikääntyminen esitettiin väistämättömänä kehityksenä. Kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta kannattivat työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Perussuomalaiset puolestaan näkivät työperäisen maahanmuuton uhkana suomalaisen väestön säilymiselle.
Puheeseen syntyvyydestä vaikutti syntyvyyden alentuminen 2010-luvulla, syntyvyyden alentuminen näyttäytyi ohjelmissa vakavampana ongelmana 2010-luvun edetessä. Yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muutos kohti yksilökeskeisempää ja yksilön oikeuden keskiöön asettavaa näkyi niin ikään tavoissa puhua syntyvyydestä ja perheestä – 2010-luvun lopulla puolueohjelmissa korostettiin perheiden moninaisuutta.
Käsiteltävinä ovat suurimmat eduskuntapuolueet ja puolueet, jotka ovat ohjelmissaan merkittävästi käsitelleet syntyvyyttä. Käsiteltäviksi puolueiksi rajautui näin suomen sosiaalidemokraattinen puolue, keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja vihreät. Tutkielman aineistona ovat näiden eduskuntapuolueiden puolueohjelmat, joissa syntyvyys on mainittu ja ohjelmat, joissa on käsitelty perhepolitiikan teemoja. Aineiston analyysissä on käytetty laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja analyysi on toteutettu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on toiminut Ronald Inglehartin esittämä teoria yhteiskunnallisesta arvomuutoksesta.
Puolueiden ohjelmissa syntyvyyspuheesta muodostui kolme teemaa: syntyvyyden nousun tavoittelu, moninaistuneet perheet ja tarpeet sekä huoli julkisesta taloudesta. Puolueiden näkemykset alentuneesta syntyvyydestä jakautuivat lähinnä puolueiden ideologisten erojen mukaan. Arvoiltaan konservatiivisempien puolueiden ohjelmissa esiintyi perinteisiä perhearvoja ilmentäviä näkemyksiä ja arvoiltaan liberaalimpien puolueiden ohjelmissa puolestaan kannatettiin laajempaa perhekäsitystä ilmentäviä näkemyksiä.
Arvoiltaan konservatiivisemmat puolueet kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset esittivät ohjelmissaan selkeimmin tavoitteen syntyvyyden saattamisesta kasvuun. Syntyvyyden kasvua tavoitteli ohjelmissaan myös keskusta. Muut puolueet, kokoomus, SDP ja vihreät, viittasivat ohjelmissaan perheiden oman lapsitoiveen toteutumisen mahdollistamiseen. Keskustan ohjelmissa näkyi muutos 2000-luvun alusta 2010-luvun edetessä, jolloin ohjelmissa alettiin viitata perheiden oman lapsitoiveen toteutumiseen syntyvyyden nousun tavoittelun sijaan.
Kaikki puolueet pitivät väestön ikääntymistä uhkana julkiselle taloudelle. Julkisen talouden kestävyyttä koskien puolueiden retoriikka oli samankaltaisinta, syntyvyyden alentuminen ja siitä seuraava väestön ikääntyminen esitettiin väistämättömänä kehityksenä. Kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta kannattivat työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Perussuomalaiset puolestaan näkivät työperäisen maahanmuuton uhkana suomalaisen väestön säilymiselle.
Puheeseen syntyvyydestä vaikutti syntyvyyden alentuminen 2010-luvulla, syntyvyyden alentuminen näyttäytyi ohjelmissa vakavampana ongelmana 2010-luvun edetessä. Yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muutos kohti yksilökeskeisempää ja yksilön oikeuden keskiöön asettavaa näkyi niin ikään tavoissa puhua syntyvyydestä ja perheestä – 2010-luvun lopulla puolueohjelmissa korostettiin perheiden moninaisuutta.