Sanoittaja Kerttu Mustonen suomalaisen iskelmämusiikin tekijänä aikalaisaineistojen valossa 1930-luvulta 1950-luvulle
Piri, Minna (2024-04-26)
Sanoittaja Kerttu Mustonen suomalaisen iskelmämusiikin tekijänä aikalaisaineistojen valossa 1930-luvulta 1950-luvulle
(26.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747713
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747713
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on sanoittaja Kerttu Mustonen ja hänen näkyvyytensä aikalaisaineistoissa. Kerttu Mustonen on laajan sanoitustuotannon tehnyt musiikintekijä, jonka sanoittajanura ajoittuu 1930-luvun puolivälistä 1950-luvun puoliväliin asti. Suuri osa hänen sanoitustuotannostaan on levytettyjä iskelmiä. Hän ei kuitenkaan lukeudu suomalaisen musiikintutkimuksen ja musiikin historiankirjoituksen kentällä laajasti tutkittujen musiikintekijöiden joukkoon. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaista Kerttu Mustosen näkyvyys oli hänen sanoittajana toimimisensa aikana. Tämän ohella valotan, millaisia piirteitä suomalaisen iskelmän julkisuuteen hänen sanoittajanuransa aikana liittyi. Samalla avaan tutkimusaineistoni kautta Kerttu Mustosen sanoittajana toimimista ja hänen sanoitustuotantoaan.
Tutkimusaineistoni koostuu 1930–1950-luvuilla julkaistuista painotuotteista, joissa on mainintoja Kerttu Mustosesta. Tähän kuuluu aikakaus-, sanoma- ja rintamalehtiä, joita olen lukenut Kansalliskirjaston digitoidusta lehtiarkistosta, sekä kaksi Iskelmäkalenteri-kirjasta. Tutkielmani on musiikin historian tutkimusta. Lähestyn tutkimustehtävää aineistolähtöisesti.
Kerttu Mustosen näkyvyys aikalaisaineistoissa jäsentyy tutkimusaineistoni perusteella seuraavanlaisiin sisältöihin: (1) haastattelujuttuun, (2) lyhyisiin mainintoihin lehtijutuissa, (3) lehdissä julkaistuihin sanoituksiin ja (4) lehtimainoksiin hänen sanoittamistaan kappaleista julkaistuista äänilevyistä ja pianonuoteista sanoituksineen. Tutkielmani keskeinen tulos on, että Kerttu Mustosen aikalaisnäkyvyys rakentuu vahvasti hänen sanoitustoimintansa ja sanoittamiensa kappaleiden ympärille.
Haastattelujuttu ja maininnat lehtijutuissa keskittyvät Kerttu Mustosen toimintaan musiikin parissa. Ne eivät liioin valota häntä henkilönä sanoitustensa takana, vaan niitä kurkistuksia tarjoaa myöhempi kirjallisuus. Merkittävä osa tutkimusaineistostani välittyvää Mustosen aikalaisnäkyvyyttä ovat lehdissä julkaistut sanoitukset ja nuotit sanoituksineen sekä äänilevy- ja nuottimainokset hänen sanoittamistaan kappaleista – aineistorajaukseni puitteissa pääsääntöisesti vain ne, joihin hänen nimensä on merkitty tekijätietoihin. Tutkimusaineistoni osalta joidenkin Mustosen sanoittamien kappaleiden tekijätietoihin liittyy paikoittaisia epäselvyyksiä. Teoskeskeisen julkisuuden näkökulmasta tarkasteltuna Kerttu Mustosen sanoittajanuran aikaiset tekijätietojen merkitsemistavat ja niihin liittyvät käytännöt heijastuvat musiikintekijän näkyvyyteen.
Tutkimusaineistoni koostuu 1930–1950-luvuilla julkaistuista painotuotteista, joissa on mainintoja Kerttu Mustosesta. Tähän kuuluu aikakaus-, sanoma- ja rintamalehtiä, joita olen lukenut Kansalliskirjaston digitoidusta lehtiarkistosta, sekä kaksi Iskelmäkalenteri-kirjasta. Tutkielmani on musiikin historian tutkimusta. Lähestyn tutkimustehtävää aineistolähtöisesti.
Kerttu Mustosen näkyvyys aikalaisaineistoissa jäsentyy tutkimusaineistoni perusteella seuraavanlaisiin sisältöihin: (1) haastattelujuttuun, (2) lyhyisiin mainintoihin lehtijutuissa, (3) lehdissä julkaistuihin sanoituksiin ja (4) lehtimainoksiin hänen sanoittamistaan kappaleista julkaistuista äänilevyistä ja pianonuoteista sanoituksineen. Tutkielmani keskeinen tulos on, että Kerttu Mustosen aikalaisnäkyvyys rakentuu vahvasti hänen sanoitustoimintansa ja sanoittamiensa kappaleiden ympärille.
Haastattelujuttu ja maininnat lehtijutuissa keskittyvät Kerttu Mustosen toimintaan musiikin parissa. Ne eivät liioin valota häntä henkilönä sanoitustensa takana, vaan niitä kurkistuksia tarjoaa myöhempi kirjallisuus. Merkittävä osa tutkimusaineistostani välittyvää Mustosen aikalaisnäkyvyyttä ovat lehdissä julkaistut sanoitukset ja nuotit sanoituksineen sekä äänilevy- ja nuottimainokset hänen sanoittamistaan kappaleista – aineistorajaukseni puitteissa pääsääntöisesti vain ne, joihin hänen nimensä on merkitty tekijätietoihin. Tutkimusaineistoni osalta joidenkin Mustosen sanoittamien kappaleiden tekijätietoihin liittyy paikoittaisia epäselvyyksiä. Teoskeskeisen julkisuuden näkökulmasta tarkasteltuna Kerttu Mustosen sanoittajanuran aikaiset tekijätietojen merkitsemistavat ja niihin liittyvät käytännöt heijastuvat musiikintekijän näkyvyyteen.