Psykologian valintakokeeseen vuonna 2023 osallistuneiden persoonallisuuspiirteiden, sosioekonomisen taustan ja valintakoevalmistautumisen yhteys valintakoemenestykseen

Abstract

Suomen korkeakoulujen opiskelijavalintoja pyritään uudistamaan siten, että valintajärjestelmä olisi mahdollisimman vähän kuormittava niin hakijoille kuin korkeakouluille, mutta valinta edistäisi koulutuksen tasa-arvon periaatetta. Psykologian valintakoe on yksi uudistuneista valintakokeista, jonka roolista hakijoiden ja valittujen erottelussa on niukasti tutkittua tietoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin psykologian valintakoemenestykseen yhteydessä olevia ei-kognitiivisia tekijöitä. Tutkimuksessa kartoitettiin osallistujien Big Five -persoonallisuuspiirteitä BFI-X-S-mittarilla, sosioekonomista taustaa vanhempien koulutusasteella ja kotitalouden bruttotuloilla sekä valintakoevalmistautumista harjoitteluun käytetyllä ajalla (päivää/viikko, tuntia/päivä) ja opiskelutekniikoilla. Tutkimukseen osallistui 473 psykologian yliopisto-opintoihin vuonna 2023 hakenutta henkilöä, joista lopullisiin analyyseihin jäi 456. Yhteyksiä tarkasteltiin korrelaatioiden avulla sekä yleisillä lineaarisilla malleilla ja lineaarisella regressioanalyysilla. Persoonallisuuspiirteiden tai sosioekonomisen taustan ei havaittu olevan yhteydessä valintakoemenestykseen, eikä tarkasteltuja moderaattorivaikutuksia havaittu vanhempien työttömyysjaksojen ja sosioekonomisen taustan tai tunnollisuuden ja harjoitteluun käytetyn ajan suhteen. Kuitenkin tutkimuksessa löytyi vahva positiivinen yhteys harjoitteluun käytetyn ajan ja valintakoepistemäärän suhteen. Lisäksi jatkotarkasteluissa havaittiin tehokkaiden opiskelutekniikoiden ja valintakoepistemäärän välinen positiivinen yhteys. Tuloksissa korostuu harjoittelutapojen ja käytetyn ajan positiivinen yhteys valintakokeissa suoriutumiseen persoonallisuuspiirteiden ja SES:n sijaan. Jatkossa tulisi selvittää sosioekonomisten taustatekijöiden yhteyksiä nykyistä laajemmin sekä tutkia ylioppilastodistusvalinnalla ja valintakokeella hakeneiden ja sisälle valittujen mahdollisia eroavaisuuksia tästä näkökulmasta käsin.

There is an urgent wish and a need to reform the selection process of tertiary students in Finland. The aim is that the selection process would be less time and resource consuming for both the applicants and the institutions, while also adhering to the principles of equality in higher education. Although the Psychology entrance examination in Finland has undergone reforms in recent years, there has been little research conducted on its role in selecting new students. This study examined non-cognitive factors associated with the applicant’s Psychology entrance exam scores. The study assessed participants' Big Five personality traits using the BFI-X-S, socio-economic background in terms of parents' educational level and gross household income, and their rehearsal for the exam in terms of time spent studying (days/week, hours/day) and study techniques. A total of 473 applicants answered the survey, of whom 456 were retained for the final analyses. Associations were examined using correlations, general linear models and linear regression analysis. Personality traits or socioeconomic background were not found to be associated with performance on the entrance exam. Also no moderator effects were observed for parental unemployment and socioeconomic background, nor conscientiousness and time spent studying. However, the study did find a strong positive association between time spent studying and entrance exam scores. In addition, further analysis revealed a positive association between effective study techniques and exam scores. The results highlight benefits of rehearsing over personality traits or SES. Future research ought to explore the links between socio-economic background factors more broadly and examine possible differences between matriculation and entrance examination applicants and admissions.