Sustainability and the Cosmetics Industry : A Qualitative Study on Sustainability in the Cosmetics Industry's Product Life Cycle Phases

Abstract

In today’s world, because of increasingly heightening environmental and social responsibility demands, the cosmetic industry has entered a crossroad where it is now challenged to redefine its practises regarding sustainability. As the pressure to integrate sustainability practises throughout the entire product lifecycle increases, cosmetics companies have a significant role in shaping the developmental direction of the industry. For Finnish cosmetics companies this is also a trend that cannot be avoided and where the opportunity to make an important change stands out. The aim of this thesis is to explore the evolving relationship between sustainable development and the Finnish cosmetics sector to shed light on the different aspects of how sustainability is implemented within companies' operations. The study also seeks to study the critical pathways towards a more responsible and adaptive cosmetics industry through an extensive study of sustainability's conceptualization, implementation throughout the various product life cycle phases, and the conservation of biodiversity. This study addresses three key research questions through qualitative research in the form of semi-structured interviews with professionals working in sustainability and marketing roles in the cosmetics industry. The purpose of the interviews is to examine the current understanding of sustainable development that is integrated into the product life cycle phases, as well as sustainability actions impact on the protection of biodiversity, to highlight key pathways for promoting a more conscientious and sustainable cosmetics sector. The study examines first the current understanding of sustainable development in the cosmetics industry and the Finnish cosmetic companies’ ways of addressing and prioritizing sustainability in their corporate strategies. Secondly, the study explores the concept of implementing sustainable development throughout the different stages of the product life cycle. This section analyzes how sustainability principles are incorporated into design, production, packaging, distribution, consumer use, and post-use phases. Lastly, the research focuses on the extent to which Finnish cosmetic companies incorporate biodiversity conservation into their sustainability practises and goals. The theoretical framework section of the study provides a board overview of relevant sustainability related concepts and frameworks, such as the tripartite structure of sustainable development, including models such as the triple bottom line, ESG criteria and corporate social responsibility, and Carroll's pyramid of responsibility. I also discuss the cosmetics industry's dependence on biodiversity in phase of the procurement of raw materials. The results of the interviews with three Finnish cosmetics companies reveal that responsibility is a core value for all of them but that each company approaches it differently based on its own operations and business context. Mitigating climate change emerges as a common goal, where companies focus on clean energy usage and reducing emissions overall. Despite many efforts to promote sustainable business practices, challenges and weaknesses occur at different stages of the product life cycle. The interviews outline sustainable development initiatives at different stages of the product's life cycle, emphasizing both the companies' common features and differences in approaches. Important initiatives include prioritizing sustainable ingredient sourcing, minimizing packaging waste and reducing direct- and undirect transport emissions. Challenges such as responsibility management throughout the entire supply chain and consumer responsibility are identified, which emphasizes the importance of cooperation, innovation, and continuous improvement together with stakeholders and especially with suppliers. Regarding biodiversity conservation, although all companies recognize its importance and include it to some extent in their sustainability strategies, challenges such as resource constraints and lack of clear focus are identified. Cooperation, knowledge building and increasing awareness are highlighted as necessary for the protection of biodiversity in the operations of companies.

Nykypäivänä yhä kiristyvien ympäristö- ja yhteiskuntavastuuvaatimusten vuoksi kosmetiikkateollisuus on ajautunut tienhaaraan, jossa se on haastettu määrittelemään uudelleen kestävän kehityksen käytäntönsä. Kun paine integroida näitä käytäntöjä koko tuotteen elinkaarelle kasvaa, kosmetiikkayrityksillä on merkittävä rooli alan kehityssuunnan muokkaamisessa. Suomalaisille kosmetiikkayrityksille tämä on myös trendi, jota ei voi välttää, jossa on mahdollisuus tehdä tärkeä muutos ja erottua edukseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia kestävän kehityksen ja suomalaisen kosmetiikkasektorin kehittyvää suhdetta, jotta voidaan tutkia vastuullisuuden eri puolia yritysten toiminnassa. Laajan kestävän kehityksen käsitteellistämistä, tuotteiden eri elinkaaren vaiheiden toteuttamista ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä koskevan tutkimuksen avulla pyritään löytämään kriittisiä polkuja kohti vastuullisempaa ja mukautuvampaa kosmetiikkateollisuutta. Tämä tutkimus käsittelee kolmea keskeistä tutkimuskysymystä kvalitatiivisen tutkimuksen kautta puolistrukturoiduissa haastatteluissa alan kestävän kehityksen ja markkinoinnin tehtävissä työskentelevien ammattilaisten kanssa. Tutkimalla tämänhetkistä ymmärrystä kestävästä kehityksestä, joka on integroitu tuotteen elinkaaren vaiheisiin, sekä kestävän kehityksen toimenpiteiden vaikutusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun, tämä tutkimus pyrkii valaisemaan keskeisiä polkuja tunnollisemman ja joustavamman kosmetiikkasektorin edistämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan ensin kosmetiikkateollisuuden tämänhetkistä ymmärrystä kestävästä kehityksestä sekä suomalaisten kosmetiikkayritysten tapoja käsitellä ja priorisoida kestävää kehitystä yritysstrategioissaan. Toiseksi tutkimuksessa tarkastellaan kestävän kehityksen toteuttamista tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Tässä osiossa analysoidaan, kuinka kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään suunnittelu-, tuotanto-, pakkaus-, jakelu-, kuluttajakäyttö- ja käytön jälkeisiin vaiheisiin. Lopuksi tutkimus keskittyy siihen, missä määrin suomalaiset kosmetiikkayritykset sisällyttävät luonnon monimuotoisuuden suojelun osaksi kestävän kehityksen käytäntöjä ja tavoitteita. Teoreettinen viitekehys tarjoaa yleiskatsauksen kestävään kehitykseen liittyvistä käsitteistä ja viitekehyksestä, kuten kestävän kehityksen kolmiosaisesta rakenteesta, ja esittelee mallit, kuten triple bottom line, ESG ja yritysten sosiaalinen vastuu sekä Carrollin vastuullisuuspyramidi. Siinä käsitellään myös kosmetiikkateollisuuden riippuvuutta luonnon monimuotoisuudesta raaka-aineiden hankintavaiheessa. Kolmen suomalaisen kosmetiikkayrityksen haastattelujen tulokset paljastavat, että vastuullisuus on niiden kaikkien perusarvo, mutta jokainen yritys lähestyy aihetta eri tavalla oman toimintansa ja kontekstinsa perusteella. Ilmastonmuutoksen hillitseminen nousee yhteiseksi tavoitteeksi, kun yritykset keskittyvät puhtaaseen energiaan ja päästöjen vähentämiseen. Huolimatta monista ponnisteluista kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistämiseksi, haasteita ja heikkouksia esiintyy tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. Tutkimus linjaa kestävän kehityksen aloitteita tuotteen elinkaaren eri vaiheissa korostaen sekä yritysten yhteisiä piirteitä että lähestymistapojen eroja. Tärkeitä aloitteita ovat kestävien ainesosien hankinnan priorisointi, pakkausjätteen minimoiminen ja kuljetuspäästöjen vähentäminen. Tunnistetut haasteet, kuten vastuullisuuden hallinta koko toimitusketjussa sekä kuluttajavastuu, korostavat yhteistyön, innovaation ja jatkuvan parantamisen merkitystä. Vaikka kaikki yritykset tiedostavatkin biologisen monimuotoisuuden suojelun tärkeyden ja sisällyttävät sen jossain määrin kestävän kehityksen strategioihinsa, haasteita, kuten resurssirajoitukset ja selkeän fokusoinnin puute, tunnistetaan. Luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta yritysten toiminnassa korostuvat välttämättöminä yhteistyö, kapasiteetin parantaminen ja tietoisuuden lisääminen.