Tekoälyteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen Varsinais-Suomen yritystoiminnassa vuodenvaihteessa 2019
Hooli, Elina (2024-05-26)
Tekoälyteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen Varsinais-Suomen yritystoiminnassa vuodenvaihteessa 2019
Hooli, Elina
(26.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747840
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747840
Tiivistelmä
Tekoälyteknologian suorituskyky kasvoi merkittävästi 2010-luvulla mahdollistaen entistä laaja-alaisemman käyttöönoton yhteiskunnan eri osa-alueilla. Uusia tekoälysovelluksia on kehitetty etenkin viimeisten vuosien aikana, mutta kasvava kiinnostus teknologiaa kohtaan heräsi julkaisujen ja patenttien määrän perusteella 2010-luvun lopulla. Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana tekoälyn kehittyminen on perustunut etenkin syväoppimisen työkalujen kehittymiseen, mikä on johtanut tekoälyteknologian kolmannen aallon syntyyn. Teknologian soveltamisen suunnannäyttäjänä toimivat yritykset, joille uusi teknologia tuo merkittävää kasvua. Etlan tekemien arvioiden mukaan tekoälyä aktiivisesti hyödyntäneiden yritysten määrä yli kaksinkertaistui Suomessa vuosien 2017 ja 2019 aikana. Samana ajanjaksona toimi Suomen ensimmäinen Tekoälyaika-ohjelma, jonka tavoitteena oli vauhdittaa tekoälyteknologian käyttöönottoa organisaatioissa. Ohjelma toimi keskustelun herättäjänä aikana, milloin tekoälytietämys oli suhteellisen heikkoa kansalaisten keskuudessa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, että minkälaiset yritykset ilmoittivat hyödyntävänsä tekoälyä, suunnittelivat sen käyttöönottoa, tai eivät hyödyntäneet sitä ollenkaan Varsinais-Suomessa vuodenvaihteessa 2019. Tarkoituksena on analysoida, että onko yritysten ilmoitetun käyttöasteen ja tietoisuuden välillä eroja, kun organisaatioita tarkastellaan henkilöstön määrän, toimialan tai paikkakunnan mukaan, kuten Turun ja muun Varsinais-Suomen välillä. Käytin tutkimusaineistona Webropol-työkalun avulla kerättyä kyselyaineistoa, joka oli suunnattu Varsinais-Suomessa toimiville yrityksille. Tutkimuksessa on otettu huomioon tiedon luonne, eli yritykset voivat ilmoittaa, etteivät käytä tekoälyteknologiaa, vaikka tämä ei olisi tosiasiallinen tilanne. Kiinnostuksen kohteena ovat myös yritysten kokemat haasteet tekoälyn käyttöönotolle. Tutkimustulosten kautta saa tilannekuvan varsinaissuomalaisten yritysten tekoälyosaamisesta ja koetusta käyttöasteesta vuodenvaihteessa 2019, milloin päättyi ensimmäinen Tekoälyaika-ohjelma. Tutkimus voi tuoda lisää ymmärrystä siihen, miten varsinaissuomalaiset yritykset hyödynsivät digitaalista tilaa toiminnassaan 2010-luvun lopulla.
Tutkimustulosten perusteella organisaatioiden laaja-alainen tekoälyosaaminen oli keskittynyt Turkuun. Kokonaisuudessaan tekoälyn laaja-alainen ja aktiivinen hyödyntäminen oli kyselyn vastausten perusteella erittäin harvinaista vuodenvaihteessa 2019. Tekoälyä ilmoitettiin hyödynnettävän suhteellisen saman verran yrityksissä, jotka ilmoittivat kotikunnakseen Turun kuin muissa varsinaissuomalaisissa kunnissa yhteensä, mutta erona oli, että suurin osa pilotoivista organisaatioista oli turkulaisia yrityksiä. Turkulaisissa yrityksissä oli suhteessa enemmän organisaation sisäistä osaamista. Tutkimuksen mukaan digitalisuuden skaalassa oli merkittävää vaihtelua varsinaissuomalaisten yritysten keskuudessa, koska osan liiketoiminta perustui kokonaan digitaalisiin työkaluihin ja palveluihin, mutta alueella oli myös useita yrityksiä, jotka kokivat tulevansa toimeen ilman toimivia tietokoneohjelmia tai kotisivuja Internetissä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, että minkälaiset yritykset ilmoittivat hyödyntävänsä tekoälyä, suunnittelivat sen käyttöönottoa, tai eivät hyödyntäneet sitä ollenkaan Varsinais-Suomessa vuodenvaihteessa 2019. Tarkoituksena on analysoida, että onko yritysten ilmoitetun käyttöasteen ja tietoisuuden välillä eroja, kun organisaatioita tarkastellaan henkilöstön määrän, toimialan tai paikkakunnan mukaan, kuten Turun ja muun Varsinais-Suomen välillä. Käytin tutkimusaineistona Webropol-työkalun avulla kerättyä kyselyaineistoa, joka oli suunnattu Varsinais-Suomessa toimiville yrityksille. Tutkimuksessa on otettu huomioon tiedon luonne, eli yritykset voivat ilmoittaa, etteivät käytä tekoälyteknologiaa, vaikka tämä ei olisi tosiasiallinen tilanne. Kiinnostuksen kohteena ovat myös yritysten kokemat haasteet tekoälyn käyttöönotolle. Tutkimustulosten kautta saa tilannekuvan varsinaissuomalaisten yritysten tekoälyosaamisesta ja koetusta käyttöasteesta vuodenvaihteessa 2019, milloin päättyi ensimmäinen Tekoälyaika-ohjelma. Tutkimus voi tuoda lisää ymmärrystä siihen, miten varsinaissuomalaiset yritykset hyödynsivät digitaalista tilaa toiminnassaan 2010-luvun lopulla.
Tutkimustulosten perusteella organisaatioiden laaja-alainen tekoälyosaaminen oli keskittynyt Turkuun. Kokonaisuudessaan tekoälyn laaja-alainen ja aktiivinen hyödyntäminen oli kyselyn vastausten perusteella erittäin harvinaista vuodenvaihteessa 2019. Tekoälyä ilmoitettiin hyödynnettävän suhteellisen saman verran yrityksissä, jotka ilmoittivat kotikunnakseen Turun kuin muissa varsinaissuomalaisissa kunnissa yhteensä, mutta erona oli, että suurin osa pilotoivista organisaatioista oli turkulaisia yrityksiä. Turkulaisissa yrityksissä oli suhteessa enemmän organisaation sisäistä osaamista. Tutkimuksen mukaan digitalisuuden skaalassa oli merkittävää vaihtelua varsinaissuomalaisten yritysten keskuudessa, koska osan liiketoiminta perustui kokonaan digitaalisiin työkaluihin ja palveluihin, mutta alueella oli myös useita yrityksiä, jotka kokivat tulevansa toimeen ilman toimivia tietokoneohjelmia tai kotisivuja Internetissä.