Yritysvastuun institutionaalinen paine yrityksen päätöksenteossa
Liimatainen, Jenna (2024-05-20)
Yritysvastuun institutionaalinen paine yrityksen päätöksenteossa
Liimatainen, Jenna
(20.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061049226
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061049226
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan yrityksen päätöksentekoa institutionaalisessa ympäristössä ja erityisesti sitä, mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Tutkielmassa on pyritty selvittämään tarkemmin, mitkä ulkoiset tekijät vaikuttavat yritysvastuuseen liittyvässä päätöksenteossa erilaisissa yrityksissä. Yritysten tehdessä päätöksentekoprosessissa yritysten ulkopuoliset tekijät sekä taloudelliset tekijät voivat luoda yrityksille paineita yritysvastuupäätöksenteossa ja yritysten tulee toimia näiden paineiden alaisena. Yritysvastuuseen liittyen paineita voivat luoda taloudellisten tekijöiden ohella sääntelyviranomaiset, julkiset toimijat, kilpailijat ja asiakkaat, osakkeenomistajat sekä yleinen yritysvastuun kulttuuri. Tutkielman tutkimuskysymys on: Miten yritysvastuun institutionaalinen paine vaikuttaa yrityksen päätöksenteossa?
Tutkimuksen empiria on kerätty viidestä suomalaisesta yrityksestä, jotka ovat eri kokoisia ja toimivat eri aloilla. Tutkielman empiria on saatu haastattelemalla yritysten vastuullisuusjohtajia, asiantuntijoita, henkilöstöpäälliköitä sekä toimitusjohtajia, jotka ovat osallisina yritysvastuuseen liittyvässä päätöksenteossa.
Tutkielman teoreettinen aineisto perustuu yritysvastuuseen ja siihen liittyviin säädöksiin ja vastuullisuusraportointiin sekä institutionaalisiin tekijöihin yrityksen päätöksenteossa. Yritysvastuu ja vastuullisuusraportointi ovat aiheena ajankohtaisia ja siihen liittyvää päätöksentekoa institutionaalisten paineiden alaisena ei ole vielä tutkittu tästä näkökulmasta. Päätöksentekoon vaikuttavien tekijöiden määrittämiseen käytetään apuna institutionaalista teoriaa sekä sidosryhmäteoriaa. Kirjallisuuden mukaan yritysten vastuullisuuspäätöksiin liittyy institutionaalinen isomorfismi, jonka mukaan organisaatiot pyrkivät saavuttamaan hyväksyntää ja legitimiteettiä toiminnalleen ja siksi ne reagoivat ulkoisiin paineisiin. Mitä voimakkaammat paineet, sitä enemmän samankaltaisuutta esiintyy eri toimijoiden välillä. Erilaisia paineita voivat luoda sääntely-, normatiiviset-, sekä kulttuuriskognitiiviset instituutiot.
Tutkielman johtopäätöksinä voidaan todeta, että yritysten yritysvastuupäätöksenteossa näkyy instituutioteorian mukaiset isomorfismin tyypit. Tutkielman perusteella pakottava eli lainsäädännöllinen paine vaikuttaa merkittävimmin yritysvastuupäätöksentekoon tällä hetkellä, sillä yrityksiin kohdistuu EU-tason ja kansallisten säädösten osalta eniten uudistuspainetta. Yritysten ulkopuolisilla tekijöillä ja yritysvastuun normeilla ja kulttuurisilla vaatimuksilla on merkittävä vaikutus vastuullisuuspäätöksissä. Myös sidosryhmien odotukset koettiin merkittäväksi paineeksi. Tutkimustuloksen mukaan yritykset kokevat haastavaksi vastata ulkopuolelta tuleviin paineisiin, kuten vastuullisuusraportoinnin laajentumiseen ja sitä kautta sidosryhmien vaatimuksiin. Haasteeksi voi muodostua myös taloudelliset tekijät ja kustannustehokkuus osana vastuullisen liiketoiminnan päätöksentekoa. Tutkielman tulosten mukaan yritykset joutuvat tasapainottelemaan monien tekijöiden välillä institutionaalisen ympäristön muuttuessa koko ajan. Yrityksillä oli selkeä toive saada yhteismitallisempia ja selkeämpiä tapoja lainsäädännön toimeenpanemiseen, vastuullisuusraportointiin sekä vihreään rahoitukseen.
Tutkimuksen empiria on kerätty viidestä suomalaisesta yrityksestä, jotka ovat eri kokoisia ja toimivat eri aloilla. Tutkielman empiria on saatu haastattelemalla yritysten vastuullisuusjohtajia, asiantuntijoita, henkilöstöpäälliköitä sekä toimitusjohtajia, jotka ovat osallisina yritysvastuuseen liittyvässä päätöksenteossa.
Tutkielman teoreettinen aineisto perustuu yritysvastuuseen ja siihen liittyviin säädöksiin ja vastuullisuusraportointiin sekä institutionaalisiin tekijöihin yrityksen päätöksenteossa. Yritysvastuu ja vastuullisuusraportointi ovat aiheena ajankohtaisia ja siihen liittyvää päätöksentekoa institutionaalisten paineiden alaisena ei ole vielä tutkittu tästä näkökulmasta. Päätöksentekoon vaikuttavien tekijöiden määrittämiseen käytetään apuna institutionaalista teoriaa sekä sidosryhmäteoriaa. Kirjallisuuden mukaan yritysten vastuullisuuspäätöksiin liittyy institutionaalinen isomorfismi, jonka mukaan organisaatiot pyrkivät saavuttamaan hyväksyntää ja legitimiteettiä toiminnalleen ja siksi ne reagoivat ulkoisiin paineisiin. Mitä voimakkaammat paineet, sitä enemmän samankaltaisuutta esiintyy eri toimijoiden välillä. Erilaisia paineita voivat luoda sääntely-, normatiiviset-, sekä kulttuuriskognitiiviset instituutiot.
Tutkielman johtopäätöksinä voidaan todeta, että yritysten yritysvastuupäätöksenteossa näkyy instituutioteorian mukaiset isomorfismin tyypit. Tutkielman perusteella pakottava eli lainsäädännöllinen paine vaikuttaa merkittävimmin yritysvastuupäätöksentekoon tällä hetkellä, sillä yrityksiin kohdistuu EU-tason ja kansallisten säädösten osalta eniten uudistuspainetta. Yritysten ulkopuolisilla tekijöillä ja yritysvastuun normeilla ja kulttuurisilla vaatimuksilla on merkittävä vaikutus vastuullisuuspäätöksissä. Myös sidosryhmien odotukset koettiin merkittäväksi paineeksi. Tutkimustuloksen mukaan yritykset kokevat haastavaksi vastata ulkopuolelta tuleviin paineisiin, kuten vastuullisuusraportoinnin laajentumiseen ja sitä kautta sidosryhmien vaatimuksiin. Haasteeksi voi muodostua myös taloudelliset tekijät ja kustannustehokkuus osana vastuullisen liiketoiminnan päätöksentekoa. Tutkielman tulosten mukaan yritykset joutuvat tasapainottelemaan monien tekijöiden välillä institutionaalisen ympäristön muuttuessa koko ajan. Yrityksillä oli selkeä toive saada yhteismitallisempia ja selkeämpiä tapoja lainsäädännön toimeenpanemiseen, vastuullisuusraportointiin sekä vihreään rahoitukseen.