Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä lasten matemaattisten taitojen tukemisesta : Leikillä ja tarinallisuudella rikastettua matematiikkaa varhaiskasvatukseen
Nyman, Sanna; Kujanpää, Salla (2024-05-13)
Varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä lasten matemaattisten taitojen tukemisesta : Leikillä ja tarinallisuudella rikastettua matematiikkaa varhaiskasvatukseen
(13.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149525
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149525
Tiivistelmä
Tässä kaksivaiheisessa tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan, mitä varhaiskasvatuksen matematiikka on ja miten sitä toteutetaan varhaiskasvatuksen käytännön arjessa. Saadun tiedon pohjalta kehitimme uutta pedagogista materiaalia lasten matemaattisten taitojen tukemiseen.
Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselynä varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja siihen vastasi 77 henkilöä. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Kyselystä saatuja vastauksia tarkasteltiin kahdella erilaisella luokittelutavalla. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseemme vastasimme Parviaisen ym. (2019) Varhaisten matemaattisten taitojen kehittämisen kokonaisvaltaista mallia hyödyntäen. Toiseen ja kolmanteen tutkimuskysymykseemme saimme vastaukset aineistomme pohjalta luodun kahdeksanosaisen luokittelurungon ja sen perusteella tehdyn analyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella varhaiskasvatuksen arjessa painottui pääasiassa numeeristen taitojen harjoittelu, erityisesti lukumäärien laskeminen. Aritmeettisia taitoja ja lukumääräisyyden tajua vahvistavia taitoja tukevaa toimintaa sanoitettiin vastauksissa vähemmän. Matemaattisten ajattelu- ja päättelytaitojen osalta sarjoittaminen sai vähemmän huomiota kuin vertailu ja luokittelu. Spatiaalisen ajattelun taitojen harjoittelua sanoitettiin kaikkein vähiten muihin matemaattisiin taitoihin verrattuna, vaikka geometriaa tukevaa toimintaa esiintyikin vastauksissa kaiken kaikkiaan kolmanneksi eniten. Paikan hahmottamiseen ja mittaamiseen tähtäävää toimintaa ilmeni vastauksissa huomattavan vähän. Aineiston pohjalta luomamme luokittelurungon avulla esiin nostettujen toimintatapojen perusteella matemaattisten taitojen tukemisessa varhaiskasvatuksessa painottuivat arkitoiminta, leikki ja sanoittaminen. Sen sijaan liikunta ja ulkoilu, sekä musiikki, kädentaidot ja tarinallisuus – eli taidelähtöinen oppiminen – jäivät vastausten perusteella toimintatapoina selkeästi vähemmälle huomiolle matemaattisten taitojen tukemisessa.
Vaikka matemaattisten taitojen tukeminen oli osa varhaiskasvatuksen arkea, oli se tutkimuksemme tulosten perusteella varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin nähden usein liian vähäistä ja kapea-alaista. Tuloksemme vahvistivat huomion, että aikuisilla on tärkeä rooli lasten jokapäiväisessä matemaattisen havainnoinnin tukemisessa ja asioiden sanoittamisessa, sillä matematiikan osa-alueiden esillä pitäminen varhaiskasvatuksen arjessa riippuu pitkälti aikuisten toiminnasta. Aiempien tutkimusten mukaan taidelähtöiset oppimistavat tukevat myös matematiikan oppimista. Meidän tutkimuksemme tulosten valossa niitä olisi hyvä sisältyä aiempaa enemmän varhaiskasvatuksen arkeen. Tutkimuksemme tuloksia ja tekemäämme Pedapaatti -materiaalikokonaisuutta voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen arjessa lasten matemaattisten taitojen tukemisessa lisäten toimintaan leikkiä, tarinallisuutta ja taidelähtöisyyttä. Jatkossa haluaisimme tutkia, kuinka Pedapaatti -materiaali toimii lasten matemaattisten taitojen harjaantumisen tukena.
Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kyselynä varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja siihen vastasi 77 henkilöä. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Kyselystä saatuja vastauksia tarkasteltiin kahdella erilaisella luokittelutavalla. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseemme vastasimme Parviaisen ym. (2019) Varhaisten matemaattisten taitojen kehittämisen kokonaisvaltaista mallia hyödyntäen. Toiseen ja kolmanteen tutkimuskysymykseemme saimme vastaukset aineistomme pohjalta luodun kahdeksanosaisen luokittelurungon ja sen perusteella tehdyn analyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella varhaiskasvatuksen arjessa painottui pääasiassa numeeristen taitojen harjoittelu, erityisesti lukumäärien laskeminen. Aritmeettisia taitoja ja lukumääräisyyden tajua vahvistavia taitoja tukevaa toimintaa sanoitettiin vastauksissa vähemmän. Matemaattisten ajattelu- ja päättelytaitojen osalta sarjoittaminen sai vähemmän huomiota kuin vertailu ja luokittelu. Spatiaalisen ajattelun taitojen harjoittelua sanoitettiin kaikkein vähiten muihin matemaattisiin taitoihin verrattuna, vaikka geometriaa tukevaa toimintaa esiintyikin vastauksissa kaiken kaikkiaan kolmanneksi eniten. Paikan hahmottamiseen ja mittaamiseen tähtäävää toimintaa ilmeni vastauksissa huomattavan vähän. Aineiston pohjalta luomamme luokittelurungon avulla esiin nostettujen toimintatapojen perusteella matemaattisten taitojen tukemisessa varhaiskasvatuksessa painottuivat arkitoiminta, leikki ja sanoittaminen. Sen sijaan liikunta ja ulkoilu, sekä musiikki, kädentaidot ja tarinallisuus – eli taidelähtöinen oppiminen – jäivät vastausten perusteella toimintatapoina selkeästi vähemmälle huomiolle matemaattisten taitojen tukemisessa.
Vaikka matemaattisten taitojen tukeminen oli osa varhaiskasvatuksen arkea, oli se tutkimuksemme tulosten perusteella varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin nähden usein liian vähäistä ja kapea-alaista. Tuloksemme vahvistivat huomion, että aikuisilla on tärkeä rooli lasten jokapäiväisessä matemaattisen havainnoinnin tukemisessa ja asioiden sanoittamisessa, sillä matematiikan osa-alueiden esillä pitäminen varhaiskasvatuksen arjessa riippuu pitkälti aikuisten toiminnasta. Aiempien tutkimusten mukaan taidelähtöiset oppimistavat tukevat myös matematiikan oppimista. Meidän tutkimuksemme tulosten valossa niitä olisi hyvä sisältyä aiempaa enemmän varhaiskasvatuksen arkeen. Tutkimuksemme tuloksia ja tekemäämme Pedapaatti -materiaalikokonaisuutta voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen arjessa lasten matemaattisten taitojen tukemisessa lisäten toimintaan leikkiä, tarinallisuutta ja taidelähtöisyyttä. Jatkossa haluaisimme tutkia, kuinka Pedapaatti -materiaali toimii lasten matemaattisten taitojen harjaantumisen tukena.