Nuorten lääkäreiden näkemyksiä hyvästä johtajuudesta perusterveydenhuollossa
Matikka, Mirva (2024-05-20)
Nuorten lääkäreiden näkemyksiä hyvästä johtajuudesta perusterveydenhuollossa
(20.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149427
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149427
Tiivistelmä
Terveydenhuolto-organisaatio Suomessa käy ajankohtaisesti läpi lähihistoriansa suurinta muutosta, jonka avulla pyritään vahvistamaan potilaiden hoitoon pääsyä oikea-aikaisesti. Samanaikaisesti hyvinvointialueet raportoivat lääkäripulasta perusterveydenhuollossa. Tähän yhtenä tärkeimmistä syistä pidetään huonoa johtamista. Tutkimuksessa keskitytään nuorten lääkärien näkemyksiin hyvästä johtajuudesta. Näiden näkemysten kautta voidaan todeta ne tarpeet johtajien kehitykselle, joiden avulla terveydenhuolto voi yhä paremmin vastata aikansa haasteisiin.
Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä nuorta uransa alkuvaiheilla olevaa lääkäriä puolistrukturoidulla teemahaastattelualla. Sisällönanalyysin pohjana oli teoriasidonnainen lähestymistapa. Tutkimusaineiston pohjalta nuoret lääkärit kuvailivat hyvän johtajuuden varsin laajana kokonaisuutena, jossa johtaja tarvitsee sekä asioiden että ihmisten johtamisen taitoja. Hyvä lääkärijohtaja nähdään motivoituneena kollegana, jolla on hyvät ihmissuhdetaidot sekä kyky rakentaa toimivaa työyhteisöä.
Nuoret lääkärit löysivät useita tapoja, joilla heitä voidaan tukea uransa alkuvaiheessa. Suurin osa näistä tavoista keskittyy päivittäisen työn tukemiseen. Erityisesti he toivovat lähiesihenkilöltään läsnäoloa ja tavoitettavuutta, jotta esiin nouseviin arjen haasteisiin voitaisiin löytää ratkaisuja matalalla kynnyksellä. Nuoret lääkärit toivoivat lähiesihenkilönsä olevan lääkäri, mutta ylemmissä johtotehtävissä toimivalle johtajalle tärkeämpää on, että johtajalla on koulutus, motivaatio sekä osaaminen suurten organisaatioiden ja kokonaisuuksien hallintaan.
Tutkimus tuo lisäarvoa perusterveydenhuollossa toimiville nuorten lääkärien lähijohtajille lisäämällä tietoa siitä, miten nuoria lääkäreitä voisi johtamisella tukea heidän työtehtävissään. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että lääkärijohtajan rooliristiriita tunnistetaan jo nuorten lääkärien keskuudessa. Jatkotutkimuksen näkökulmasta olisi tärkeää selvittää nuorten lääkärien näkemyksiä myös huonosta johtajuudesta.
Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä nuorta uransa alkuvaiheilla olevaa lääkäriä puolistrukturoidulla teemahaastattelualla. Sisällönanalyysin pohjana oli teoriasidonnainen lähestymistapa. Tutkimusaineiston pohjalta nuoret lääkärit kuvailivat hyvän johtajuuden varsin laajana kokonaisuutena, jossa johtaja tarvitsee sekä asioiden että ihmisten johtamisen taitoja. Hyvä lääkärijohtaja nähdään motivoituneena kollegana, jolla on hyvät ihmissuhdetaidot sekä kyky rakentaa toimivaa työyhteisöä.
Nuoret lääkärit löysivät useita tapoja, joilla heitä voidaan tukea uransa alkuvaiheessa. Suurin osa näistä tavoista keskittyy päivittäisen työn tukemiseen. Erityisesti he toivovat lähiesihenkilöltään läsnäoloa ja tavoitettavuutta, jotta esiin nouseviin arjen haasteisiin voitaisiin löytää ratkaisuja matalalla kynnyksellä. Nuoret lääkärit toivoivat lähiesihenkilönsä olevan lääkäri, mutta ylemmissä johtotehtävissä toimivalle johtajalle tärkeämpää on, että johtajalla on koulutus, motivaatio sekä osaaminen suurten organisaatioiden ja kokonaisuuksien hallintaan.
Tutkimus tuo lisäarvoa perusterveydenhuollossa toimiville nuorten lääkärien lähijohtajille lisäämällä tietoa siitä, miten nuoria lääkäreitä voisi johtamisella tukea heidän työtehtävissään. Tutkimuksessa osoitettiin myös, että lääkärijohtajan rooliristiriita tunnistetaan jo nuorten lääkärien keskuudessa. Jatkotutkimuksen näkökulmasta olisi tärkeää selvittää nuorten lääkärien näkemyksiä myös huonosta johtajuudesta.