Anekdoottisen informaation vaikutus rokotusaikomuksiin ja rokotemielipiteisiin : Vahvistaako taipumus suosia anekdoottista informaatiota rokoteanekdoottien vaikuttavuutta?
Korhonen, Enni (2024-05-31)
Anekdoottisen informaation vaikutus rokotusaikomuksiin ja rokotemielipiteisiin : Vahvistaako taipumus suosia anekdoottista informaatiota rokoteanekdoottien vaikuttavuutta?
Korhonen, Enni
(31.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149434
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149434
Tiivistelmä
Rokotusohjelmia voidaan pitää lääketieteellisenä menestystarinana. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan rokotteiden avulla estetään maailmanlaajuisesti 2–3 miljoonaa kuolemaa vuosittain. Rokotteisiin kohdistuu kuitenkin rokote-epäröintiä, jonka seurauksena osa ihmisistä kieltäytyy joistakin tai äärimmäisissä tapauksissa kaikista rokotteista. WHO listasi vuonna 2019 rokote-epäröinnin yhdeksi maailman kymmenestä suurimmasta terveysuhasta.
Ihmiset etsivät internetistä rokotteita koskevaa informaatiota ja kohtaavat siellä sekä virallisten tahojen tuottamaa rokoteinformaatiota että anekdoottista informaatiota yksittäisten ihmisten rokotekokemuksista. Tutkimuskentällä on oltu kiinnostuneita siitä, että lisääkö rokotekielteisten anekdoottien lukeminen rokote-epäröintiä tai voidaanko rokotemyönteisillä anekdooteilla vähentää rokote-epäröintiä.
Teimme kaksi tutkimusta, joissa tarkastelimme sekä ryhmien välisellä asetelmalla että yksilön sisäisellä asetelmalla rokotemyönteisten ja rokotekielteisten anekdoottien vaikutusta osallistujien rokotemielipiteisiin. Tämän lisäksi selvitimme, onko osallistujien välillä yksilöllistä vaihtelua taipumuksessa suosia anekdoottista informaatiota ja onko itsearvioitu taipumus yhteydessä koetilanteessa esitettyjen rokoteanekdoottien vaikuttavuuteen.
Ensimmäisessä tutkimuksessamme oli 386 osallistujaa, joiden ikä vaihteli välillä 18–78 vuotta. Toisessa tutkimuksessamme oli 284 osallistujaa, joiden ikä vaihteli välillä 20–81vuotta. Esitimme osallistujille tietoa kolmesta kuvitteellisesta tartuntasairaudesta sekä kolmesta kuvitteellisesta rokotteesta näitä tartuntasairauksia vastaan. Esitimme informaatiota sekä tilastollisena informaationa terveysviranomaisten tarjoamasta lähteestä että anekdoottisena informaationa keskustelupalstalla. Taipumusta suosia anekdoottista informaatiota mittasimme itsearviointikyselyllä. Osallistujien suhtautumista tartuntasairauteen ja rokotteeseen mittasimme neljällä kysymyksellä rokotemielipiteistä: todennäköisyys ottaa rokote, kokemus sairauden uhkaavuudesta, kokemus rokotteen turvallisuudesta ja kokemus rokotteen tehokkuudesta.
Kummassakin tutkimuksessa havaitsimme, että anekdoottisella informaatiolla oli vaikutusta rokotemielipiteisiin, mutta vaikutukset olivat pieniä. Tulokset olivat oletusten mukaisia siten, että rokotekielteisten anekdoottien lukeminen oli yhteydessä rokotemielipiteiden muutokseen kielteisempään suuntaan. Rokotemyönteisten anekdoottien lukeminen oli yhteydessä muutoksiin sekä rokotemyönteiseen, että lievästi rokotekielteiseen suuntaan. Rokotekielteisten anekdoottien vaikutus oli voimakkaampi, mikä viittaa kielteisyysvinouman olemassaoloon ja tukee huolta niiden rokote-epäröintiä lisäävästä vaikutuksesta. Ristiriitaiset tulokset rokotemyönteisten anekdoottien lukemisen jälkeen tuovat esille tarpeen lisätutkimukselle.
Tutkimuksen osallistujien kesken havaitsimme yksilöllistä vaihtelua taipumuksessa suosia anekdoottista informaatiota ja tämä taipumus oli yhteydessä anekdoottien voimakkaampaan vaikutukseen rokotemielipiteisiin. Siten osa ihmisistä vaikuttaa olevan alttiimpia anekdoottisen informaation vaikutukselle.
Ihmiset etsivät internetistä rokotteita koskevaa informaatiota ja kohtaavat siellä sekä virallisten tahojen tuottamaa rokoteinformaatiota että anekdoottista informaatiota yksittäisten ihmisten rokotekokemuksista. Tutkimuskentällä on oltu kiinnostuneita siitä, että lisääkö rokotekielteisten anekdoottien lukeminen rokote-epäröintiä tai voidaanko rokotemyönteisillä anekdooteilla vähentää rokote-epäröintiä.
Teimme kaksi tutkimusta, joissa tarkastelimme sekä ryhmien välisellä asetelmalla että yksilön sisäisellä asetelmalla rokotemyönteisten ja rokotekielteisten anekdoottien vaikutusta osallistujien rokotemielipiteisiin. Tämän lisäksi selvitimme, onko osallistujien välillä yksilöllistä vaihtelua taipumuksessa suosia anekdoottista informaatiota ja onko itsearvioitu taipumus yhteydessä koetilanteessa esitettyjen rokoteanekdoottien vaikuttavuuteen.
Ensimmäisessä tutkimuksessamme oli 386 osallistujaa, joiden ikä vaihteli välillä 18–78 vuotta. Toisessa tutkimuksessamme oli 284 osallistujaa, joiden ikä vaihteli välillä 20–81vuotta. Esitimme osallistujille tietoa kolmesta kuvitteellisesta tartuntasairaudesta sekä kolmesta kuvitteellisesta rokotteesta näitä tartuntasairauksia vastaan. Esitimme informaatiota sekä tilastollisena informaationa terveysviranomaisten tarjoamasta lähteestä että anekdoottisena informaationa keskustelupalstalla. Taipumusta suosia anekdoottista informaatiota mittasimme itsearviointikyselyllä. Osallistujien suhtautumista tartuntasairauteen ja rokotteeseen mittasimme neljällä kysymyksellä rokotemielipiteistä: todennäköisyys ottaa rokote, kokemus sairauden uhkaavuudesta, kokemus rokotteen turvallisuudesta ja kokemus rokotteen tehokkuudesta.
Kummassakin tutkimuksessa havaitsimme, että anekdoottisella informaatiolla oli vaikutusta rokotemielipiteisiin, mutta vaikutukset olivat pieniä. Tulokset olivat oletusten mukaisia siten, että rokotekielteisten anekdoottien lukeminen oli yhteydessä rokotemielipiteiden muutokseen kielteisempään suuntaan. Rokotemyönteisten anekdoottien lukeminen oli yhteydessä muutoksiin sekä rokotemyönteiseen, että lievästi rokotekielteiseen suuntaan. Rokotekielteisten anekdoottien vaikutus oli voimakkaampi, mikä viittaa kielteisyysvinouman olemassaoloon ja tukee huolta niiden rokote-epäröintiä lisäävästä vaikutuksesta. Ristiriitaiset tulokset rokotemyönteisten anekdoottien lukemisen jälkeen tuovat esille tarpeen lisätutkimukselle.
Tutkimuksen osallistujien kesken havaitsimme yksilöllistä vaihtelua taipumuksessa suosia anekdoottista informaatiota ja tämä taipumus oli yhteydessä anekdoottien voimakkaampaan vaikutukseen rokotemielipiteisiin. Siten osa ihmisistä vaikuttaa olevan alttiimpia anekdoottisen informaation vaikutukselle.