Opettajien ammatillinen toimijuus ja sosiaaliset suhteet

Abstract

Ammatillisella toimijuudella viitataan yksilön kokemukseen mahdollisuuksistaan toimia ja vaikuttaa toimintatapoihin työssä. Ammatillisen toimijuuden lisäksi merkittävä tekijä opettajan työssä ovat sosiaaliset verkostot eli yksilöistä koostuvat sosiaaliset rakenteet, joissa voidaan esimerkiksi välittää emotionaalista tukea tai tietoa oppilaista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajan sukupuolen ja työkokemuksen yhteyttä ammatilliseen toimijuuteen sekä sosiaalisiin verkostoihin yhteistyön, oppilaisiin liittyvän tiedonvälityksen, emotionaalisen tuen sekä inspiraation osalta. Lisäksi tarkasteltiin opettajien ammatillisen toimijuuden yhteyttä sosiaalisiin verkostoihin, sekä vertailtiin ammatillista toimijuutta sekä sosiaalisia verkostoja ammattiryhmien välillä. Tutkimuksessa käytettiin NordForskin rahoittamassa TEAMS-hankkeessa (Teaching that Matters for Migrant Students) kerättyä aineistoa kahden suomalaisen koulun opettajien (N=92) osalta. Aineistona oli kyselylomakkeella kerättyjen sosiaalisen verkostoanalyysin ja Vähäsantasen, Räikkösen, Paloniemen ja Hökän (2022) kehittämän ammatillisen toimijuuden mittaamiseen tehdyn PAM-mittarin (Professional Agency Measurement) vastaukset. Ammatillista toimijuutta tarkasteltiin kolmella eri osa-alueella, joita olivat vaikuttaminen työssä, osallistuminen työssä sekä ammatillisen identiteetin neuvottelu. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä instrumentaalisia että ekspressiivisiä verkostoja. Aineiston analysointiin käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa, ja testeinä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä, Kruskal-Wallis -testiä, U-testiä sekä Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa.

Naisten havaittiin kokevan vahvempaa toimijuutta kuin miesten. Lisäksi naisilla todettiin olevan laajemmat sosiaaliset verkostot työyhteisössään. Kertynyt työkokemus sekä nykyisessä koulussa että kasvatusalalla ylipäänsä lisäsi opettajan keskeisyyttä ekspressiivisissä verkostoissa. Lisäksi nykyisessä koulussa kertynyt työkokemus lisäsi opettajan keskeisyyttä oppilaisiin liittyvän tiedonvälityksen verkostossa. Opettajien ammatillista toimijuutta ja sosiaalisia suhteita tarkasteltaessa havaittiin, että keskeisyys sosiaalisissa verkostoissa lisäsi pääsääntöisesti ammatillista toimijuutta. Erityisesti vastavuoroiset suhteet lisäsivät ammatillista toimijuutta. Muiden raportoimien yhteyksien osalta erityisesti keskeisyys oppilaisiin liittyvän tiedonvälityksen verkostossa sekä emotionaalisen tuen verkostossa olivat yhteydessä vahvaan ammatilliseen toimijuuteen. Vastavuoroisten suhteiden osalta havaittiin, että keskeisyys jokaisessa sosiaalisessa verkostossa oli yhteydessä vahvaan toimijuuteen työssä osallistumisen osa-alueella. Lisäksi opettajien työroolilla havaittiin olevan yhteys sosiaalisiin suhteisiin ekspressiivisten verkostojen osalta. Erityisopettajien rooli näissä verkostoissa korostui.

Yhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös koulujen kehitykseen, ja moninaistuvassa koulumaailmassa onkin tärkeää seurata sitä, miten kehitys vaikuttaa opettajien tehtäviin ja työn määrään kouluissa. Näin voidaan välttää niiden kasaantuminen yksittäisten työntekijöiden vastuulle. Tukemalla opettajien ammatillista toimijuutta voidaan parantaa koulussa tehtävää yhteistyötä ja tukea kouluyhteisöä vastaamaan tarpeisiin, joita muuttuva yhteiskunta tuo mukanaan.