”Ollaan lääkäri ensisijaisesti ja joidenkin vaan täytyy sitten olla johtajia” : Nuorten lääkärien näkemyksiä ja kokemuksia lääkärijohtajista
Strander, Tapani (2024-05-29)
”Ollaan lääkäri ensisijaisesti ja joidenkin vaan täytyy sitten olla johtajia” : Nuorten lääkärien näkemyksiä ja kokemuksia lääkärijohtajista
Strander, Tapani
(29.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251099
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251099
Tiivistelmä
Terveydenhuolto nojaa henkilöstöintensiivisenä alana taitaviin työntekijöihinsä. Yksi keskeinen
ammattiryhmä terveydenhuollossa on lääkärit. Terveydenhuollon kentällä on tyypillistä, että
lääkäreitä, varsinkin nuoria, erikoistuvia lääkäreitä johtavat kokeneemmat erikoislääkärit.
Lääkärien johtaminen on tyyppiesimerkki asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. Keskellä
suomalaisen terveydenhuollon valtavia organisaatiomuutoksia, kuten hyvinvointialueuudistusta,
on tärkeää ymmärtää, minkälaista lääkärijohtaminen Suomessa on.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää nuorten, erikoistuvien lääkärien näkemyksiä ja
kokemuksia heidän lääkärijohtajistaan. Lääkärijohtamista on tutkittu sekä Suomessa että kansain-
välisesti laajasti muun muassa haastattelemalla lääkärijohtajien kokemuksia ja näkemyksiä
lääkärijohtamisesta. Sen sijaan heidän johdettaviensa kokemuksia tutkivaa tutkimustietoa on
paljon niukemmin. Tämän tutkielman onkin tarkoitus tuoda lisätietoa johdettavien näkökulmasta
ja selvittää lääkärijohtajien lähellä työskentelevien ajatuksia johtajistaan.
Tämä tutkielma koostuu teoreettisesta viitekehyksestä, joka rakentuu lääkärijohtamisen
ympärille. Lääkärin ammattia tutkitaan asiantuntija-ammattina sekä johtajaroolin kautta. Toisen
teoreettisen pääluvun muodostaa Quinnin johtamisroolimalli, jota puolestaan on hyödynnetty
tämän tutkielman haastatteluissa. Tutkielma on aineistolähtöinen, mutta Quinnin johtamisrooli-
mallin tarkoituksena on ollut johdatella haastateltavat johtamisen monipuoliseen maailmaan.
Tutkielmassa haastateltiin viittä nuorta, erikoistuvaa lääkäriä teemahaastattelun menetelmällä.
Teemahaastattelun runkona käytettiin Quinnin johtamisroolimallia. Heidän haastatteluista
muodostunutta aineistoa analysoitiin puolestaan sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkielman tulokset paljastavat, että nuoret, erikoistuvat lääkärit tunnistavat hyvin lääkäri-
johtajien asiantuntija-johtajakaksoisroolin ja korostavat näistä erityisesti lääkärin asiantuntija-
roolia. Tutkielmassa havaitaan myös, että nuorten lääkärien näkemysten perusteella heidän
lääkärijohtajiensa ensisijainen kiinnostus on kliinisessä potilastyössä johtamisen sijaan. Nuoret
lääkärit kokevat lisäksi, että monet lääkärijohtajat ovat ajautuneet tai heidät on suostuteltu lääkäri-
johtajiksi sen sijaan, että he olisivat erityisesti pyrkineet johtajauralle. Lääkärijohtajien havaitaan
toimivan roolimallina monelle nuorelle lääkärille. Lääkärijohtajien voidaan todeta olevan myös
varsin lähellä johdettaviaan, eikä lääkärijohtajien kohdalla ainakaan enää nykyisin voida puhua
merkittävästä hierarkkisuudesta lähijohtamisessa. Lääkärijohtajien havaitaan myös suhtautuvan
positiivisesti jatkuvaan oppimiseen ja kouluttautumiseen.
ammattiryhmä terveydenhuollossa on lääkärit. Terveydenhuollon kentällä on tyypillistä, että
lääkäreitä, varsinkin nuoria, erikoistuvia lääkäreitä johtavat kokeneemmat erikoislääkärit.
Lääkärien johtaminen on tyyppiesimerkki asiantuntijaorganisaatioiden johtamisesta. Keskellä
suomalaisen terveydenhuollon valtavia organisaatiomuutoksia, kuten hyvinvointialueuudistusta,
on tärkeää ymmärtää, minkälaista lääkärijohtaminen Suomessa on.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää nuorten, erikoistuvien lääkärien näkemyksiä ja
kokemuksia heidän lääkärijohtajistaan. Lääkärijohtamista on tutkittu sekä Suomessa että kansain-
välisesti laajasti muun muassa haastattelemalla lääkärijohtajien kokemuksia ja näkemyksiä
lääkärijohtamisesta. Sen sijaan heidän johdettaviensa kokemuksia tutkivaa tutkimustietoa on
paljon niukemmin. Tämän tutkielman onkin tarkoitus tuoda lisätietoa johdettavien näkökulmasta
ja selvittää lääkärijohtajien lähellä työskentelevien ajatuksia johtajistaan.
Tämä tutkielma koostuu teoreettisesta viitekehyksestä, joka rakentuu lääkärijohtamisen
ympärille. Lääkärin ammattia tutkitaan asiantuntija-ammattina sekä johtajaroolin kautta. Toisen
teoreettisen pääluvun muodostaa Quinnin johtamisroolimalli, jota puolestaan on hyödynnetty
tämän tutkielman haastatteluissa. Tutkielma on aineistolähtöinen, mutta Quinnin johtamisrooli-
mallin tarkoituksena on ollut johdatella haastateltavat johtamisen monipuoliseen maailmaan.
Tutkielmassa haastateltiin viittä nuorta, erikoistuvaa lääkäriä teemahaastattelun menetelmällä.
Teemahaastattelun runkona käytettiin Quinnin johtamisroolimallia. Heidän haastatteluista
muodostunutta aineistoa analysoitiin puolestaan sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkielman tulokset paljastavat, että nuoret, erikoistuvat lääkärit tunnistavat hyvin lääkäri-
johtajien asiantuntija-johtajakaksoisroolin ja korostavat näistä erityisesti lääkärin asiantuntija-
roolia. Tutkielmassa havaitaan myös, että nuorten lääkärien näkemysten perusteella heidän
lääkärijohtajiensa ensisijainen kiinnostus on kliinisessä potilastyössä johtamisen sijaan. Nuoret
lääkärit kokevat lisäksi, että monet lääkärijohtajat ovat ajautuneet tai heidät on suostuteltu lääkäri-
johtajiksi sen sijaan, että he olisivat erityisesti pyrkineet johtajauralle. Lääkärijohtajien havaitaan
toimivan roolimallina monelle nuorelle lääkärille. Lääkärijohtajien voidaan todeta olevan myös
varsin lähellä johdettaviaan, eikä lääkärijohtajien kohdalla ainakaan enää nykyisin voida puhua
merkittävästä hierarkkisuudesta lähijohtamisessa. Lääkärijohtajien havaitaan myös suhtautuvan
positiivisesti jatkuvaan oppimiseen ja kouluttautumiseen.