Perusopetuksen opettajien kohtaamat väkivalta- ja uhkatilanteet sekä niiden seuraukset ja ennaltaehkäisy
Ukkonen, Tiina-Mari (2024-05-17)
Perusopetuksen opettajien kohtaamat väkivalta- ja uhkatilanteet sekä niiden seuraukset ja ennaltaehkäisy
Ukkonen, Tiina-Mari
(17.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061351949
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061351949
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia perusopetuksen opettajilla on väkivallasta ja sen uhasta. Tutkimuskysymyksenä on, minkälaista väkivaltaa ja sen uhkaa opettajat ovat kohdanneet. Sen lisäksi tarkasteltiin, minkälaisia seurauksia väkivaltatilanteista on ollut, ja mitä ajatuksia opettajilla on toimenpiteistä, joilla tilanteita voitaisiin tulevaisuudessa ennaltaehkäistä.
Työsuojeluhallinnon (2013) mukaan opettajien ammatissa on kohonnut riski kohdata väkivaltaa. Muita kohonneen riskin ammatteja ovat esimerkiksi poliisi ja sosiaalialan asiakastyö. Väkivalta voidaan määritellä monella eri tavalla riippuen kontekstista. Usein puhutaan myös koulukiusaamisesta koulumaailmaan liittyvissä väkivaltatutkimuksissa, mutta päädyin käyttämään väkivallan käsitettä, sillä väkivallasta voidaan puhua jo ensimmäisen tilanteen jälkeen, kun taas kiusaamisen määritelmä sisältää pitkäkestoisuuden. Tässä tutkimuksessa väkivallan määritelmä sisältää fyysisen ja henkisen väkivallan. Fyysinen väkivalta voi esiintyä esimerkiksi lyömisenä, potkimisena tai päälle käymisenä ja henkinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi haukkumisena, epäasiallisena käytöksenä tai uhkaavina viesteinä.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmien fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluista, jotka on toteutettu puolistrukturoidulla haastattelulla syksyllä 2023. Tutkimukseen osallistui 11 perusopetuksen opettajaa, jotka ovat kohdanneet työuransa aikana väkivaltaa tai uhkaavia tilanteita. Aineistonkeruun jälkeen tallennetut nauhoitteet litteroitiin. Litteroinnin jälkeen aineistot analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttämällä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien kokemukset väkivalta- ja uhkatilanteista ovat hyvin yksilöllisiä. Opettajat ovat kohdanneet niin fyysistä kuin henkistäkin väkivaltaa. Fyysisissä tilanteissa tekijöinä ovat olleet oppilaat, kun taas henkistä väkivaltaa on ilmennyt myös työkaverien, huoltajien ja esimiehen taholta. Tutkimustuloksissa tuli myös ilmi, että kouluilla on hyvin erilaiset suunnitelmat tilanteisiin varautumisen suhteen kuin myös tilanteiden jälkipuintien osalta. Opettajat korostivat väkivaltaa ennaltaehkäisevinä keinoina muun muassa terveydenhuollon hyödyntämisen, oppilastuntemuksen sekä paremman tiedonsiirron oppilaiden asioissa.
Työsuojeluhallinnon (2013) mukaan opettajien ammatissa on kohonnut riski kohdata väkivaltaa. Muita kohonneen riskin ammatteja ovat esimerkiksi poliisi ja sosiaalialan asiakastyö. Väkivalta voidaan määritellä monella eri tavalla riippuen kontekstista. Usein puhutaan myös koulukiusaamisesta koulumaailmaan liittyvissä väkivaltatutkimuksissa, mutta päädyin käyttämään väkivallan käsitettä, sillä väkivallasta voidaan puhua jo ensimmäisen tilanteen jälkeen, kun taas kiusaamisen määritelmä sisältää pitkäkestoisuuden. Tässä tutkimuksessa väkivallan määritelmä sisältää fyysisen ja henkisen väkivallan. Fyysinen väkivalta voi esiintyä esimerkiksi lyömisenä, potkimisena tai päälle käymisenä ja henkinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi haukkumisena, epäasiallisena käytöksenä tai uhkaavina viesteinä.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmien fenomenologista lähestymistapaa hyödyntäen. Tutkimuksen aineisto koostuu haastatteluista, jotka on toteutettu puolistrukturoidulla haastattelulla syksyllä 2023. Tutkimukseen osallistui 11 perusopetuksen opettajaa, jotka ovat kohdanneet työuransa aikana väkivaltaa tai uhkaavia tilanteita. Aineistonkeruun jälkeen tallennetut nauhoitteet litteroitiin. Litteroinnin jälkeen aineistot analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttämällä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että opettajien kokemukset väkivalta- ja uhkatilanteista ovat hyvin yksilöllisiä. Opettajat ovat kohdanneet niin fyysistä kuin henkistäkin väkivaltaa. Fyysisissä tilanteissa tekijöinä ovat olleet oppilaat, kun taas henkistä väkivaltaa on ilmennyt myös työkaverien, huoltajien ja esimiehen taholta. Tutkimustuloksissa tuli myös ilmi, että kouluilla on hyvin erilaiset suunnitelmat tilanteisiin varautumisen suhteen kuin myös tilanteiden jälkipuintien osalta. Opettajat korostivat väkivaltaa ennaltaehkäisevinä keinoina muun muassa terveydenhuollon hyödyntämisen, oppilastuntemuksen sekä paremman tiedonsiirron oppilaiden asioissa.