Osakkeenomistajakeskeisyys, sidosryhmät ja yritysvastuu : Tulisiko yritysvastuuta toteuttaa "ulkoisin" vai "sisäisin" keinoin?
Kultti, Oona-Maria (2024-06-01)
Osakkeenomistajakeskeisyys, sidosryhmät ja yritysvastuu : Tulisiko yritysvastuuta toteuttaa "ulkoisin" vai "sisäisin" keinoin?
Kultti, Oona-Maria
(01.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061352174
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061352174
Tiivistelmä
Osakeyhtiöiden taloudellisesta asemasta ja niiden vastuista sidosryhmille on käyty
enenevissä määrin keskustelua. Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on lähtökohtaisesti tuottaa voittoa
osakkeenomistajille ja osakeyhtiömuotoa onkin kuvailtu siten, että se on kapitalismin ja
elinkeinoelämän myötä syntynyt liiketoimintamuoto, jonka perimmäinen tarkoitus on laillisena
toimijana minimoida liiketoimintaan osallistuvan pääoman riskejä. Yhtiömallia, joka keskittyy voiton
tuottamiseen osakkeenomistajille, kutsutaan osakkeenomistajakeskeiseksi malliksi.
Moderni yhteiskunta asettaa kuitenkin osakeyhtiöille paineita ottaa huomioon niiden keskeiset
sidosryhmät. Kysymykseksi siten kulminoituu, että voidaanko osakeyhtiölain sisältämää
osakkeenomistajakeskeisyyttä pitää enää hyväksyttävänä osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ja
missä määrin sidosryhmäajattelua tulisi saattaa osaksi osakeyhtiöoikeutta. Tutkielma pyrkii ensinnäkin
avaamaan osakkeenomistajien ja sidosryhmien välistä jännitettä tulevan yritysvastuudirektiivin avulla.
Toiseksi tutkielmassa tarkastellaan, voitaisiinko osakeyhtiölakiin sisällyttää vahvan vastuullisuuden
elementtejä ja näin edistää sidosryhmien asemaa osana osakeyhtiöoikeutta.
Tutkielmassa käytetään lainopin metodia. Lisäksi tutkielmassa tehdään kasainvälistä oikeusvertailua jo
voimassa olevien kansallisten yritysvastuusäännösten ja tulevan yritysvastuudirektiivin välillä.
Keskeiset tutkimustulokset ovat, että yritysvastuuta tulisi toteuttaa osakeyhtiöoikeuden "ulkoisin"
keinoin eikä osakeyhtiön toiminnan tarkoitukseen tulisi puuttua. Yritysvastuudirektiiviin tehtiin
muutoksia EU:n kolmikantaneuvotteluissa ja lopullinen versio ei ole ristiriidassa suomalaisen
osakeyhtiöoikeuden koherenssin kanssa. Yritysvastuudirektiivin voidaan nähdä heijastavan
sidosryhmäajattelun piirteitä, mutta direktiivin asettamaa sidosryhmäajattelua ja
osakkeenomistajakeskeisyyttä ei tarvitse nähdä toisiaan poissulkevina. Lopulta tutkimuksessa
vastataan kysymykseen, että ovatko EU:n jäsenvaltiot valmiita siirtymään kohti sidosryhmiä
suosivampaa yhtiömallia ja vastaus tähän on perustellusti: ei.
enenevissä määrin keskustelua. Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus on lähtökohtaisesti tuottaa voittoa
osakkeenomistajille ja osakeyhtiömuotoa onkin kuvailtu siten, että se on kapitalismin ja
elinkeinoelämän myötä syntynyt liiketoimintamuoto, jonka perimmäinen tarkoitus on laillisena
toimijana minimoida liiketoimintaan osallistuvan pääoman riskejä. Yhtiömallia, joka keskittyy voiton
tuottamiseen osakkeenomistajille, kutsutaan osakkeenomistajakeskeiseksi malliksi.
Moderni yhteiskunta asettaa kuitenkin osakeyhtiöille paineita ottaa huomioon niiden keskeiset
sidosryhmät. Kysymykseksi siten kulminoituu, että voidaanko osakeyhtiölain sisältämää
osakkeenomistajakeskeisyyttä pitää enää hyväksyttävänä osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena ja
missä määrin sidosryhmäajattelua tulisi saattaa osaksi osakeyhtiöoikeutta. Tutkielma pyrkii ensinnäkin
avaamaan osakkeenomistajien ja sidosryhmien välistä jännitettä tulevan yritysvastuudirektiivin avulla.
Toiseksi tutkielmassa tarkastellaan, voitaisiinko osakeyhtiölakiin sisällyttää vahvan vastuullisuuden
elementtejä ja näin edistää sidosryhmien asemaa osana osakeyhtiöoikeutta.
Tutkielmassa käytetään lainopin metodia. Lisäksi tutkielmassa tehdään kasainvälistä oikeusvertailua jo
voimassa olevien kansallisten yritysvastuusäännösten ja tulevan yritysvastuudirektiivin välillä.
Keskeiset tutkimustulokset ovat, että yritysvastuuta tulisi toteuttaa osakeyhtiöoikeuden "ulkoisin"
keinoin eikä osakeyhtiön toiminnan tarkoitukseen tulisi puuttua. Yritysvastuudirektiiviin tehtiin
muutoksia EU:n kolmikantaneuvotteluissa ja lopullinen versio ei ole ristiriidassa suomalaisen
osakeyhtiöoikeuden koherenssin kanssa. Yritysvastuudirektiivin voidaan nähdä heijastavan
sidosryhmäajattelun piirteitä, mutta direktiivin asettamaa sidosryhmäajattelua ja
osakkeenomistajakeskeisyyttä ei tarvitse nähdä toisiaan poissulkevina. Lopulta tutkimuksessa
vastataan kysymykseen, että ovatko EU:n jäsenvaltiot valmiita siirtymään kohti sidosryhmiä
suosivampaa yhtiömallia ja vastaus tähän on perustellusti: ei.