Yritysvastuun jännitteet investointiprosessissa : Case Valmet Automotive
Vasikkaniemi, Perttu (2024-05-31)
Yritysvastuun jännitteet investointiprosessissa : Case Valmet Automotive
Vasikkaniemi, Perttu
(31.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061452577
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061452577
Tiivistelmä
Investointeja tehdessään yritys pyrkii jakamaan pääomaansa erilaisille investointikohteille mahdollisimman tehokkaasti turvatakseen liiketoimintansa jatkuvuuden ja kehityksen. Samanaikaisesti suurin osa yrityksistä pyrkii täyttämään vastuunsa yhteiskuntaa kohtaan ja toimimaan yritysvastuullisesti. Nämä kaksi yhtä lailla tärkeää päämäärä eivät kuitenkaan usein ole linjassa toisiinsa nähden ja tavoitteiden välinen ristiriita saattaa synnyttää jännitteitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia, millaisia yritysvastuun jännitteitä yritys ja sen päätöksentekijät kohtaavat investointiprosessissa, ja miten näitä jännitteitä yrityksissä käsitellään.
Tutkimus toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksena, ja case-organisaationa toimii Valmet Automotive. Empiirinen aineisto koostuu seitsemästä teemahaastatteluna toteutetusta haastattelusta ja case-organisaation sisäisestä dokumentaatiosta. Yleisesti Valmet Automotiven investointiprosessin lisäksi tutkimuksessa keskityttiin erityisesti yksittäiseen Valmet Automotiven investointiin, biokaasuhankkeeseen. Tutkimusta varten haastateltiin Valmet Automotiven työntekijöitä, jotka osallistuivat biokaasuhankkeeseen tai jotka työskentelivät muuten investointien tai vastuullisuuden parissa.
Tutkimuksessa tunnistettiin useita investointiprosessiin liittyviä yritysvastuun jännitteitä, joista merkittävimpinä esiin nousivat yritysvastuun osa-alueiden väliset jännitteet sekä jännitteet, joiden taustalla oli olemassa olevien toimintatapojen heikko soveltuvuus yritysvastuun tarpeisiin. Yrityksen työntekijät eivät kuitenkaan kokeneet jännitteitä pääsääntöisesti kovin vahvoina, ja yritys löysi keinoja selvitä toimintaan vaikuttavista jännitteistä. Jännitteitä havaittiin kaikissa investointiprosessin vaiheissa, mutta jännitteet olivat lievempiä, jos yritysvastuun näkökulmat oli huomioitu jo investointiprosessin alkuvaiheessa.
Jännitteiden käsittelyn osalta case-organisaation huomattiin hyödyntävän sekä instrumentaalisia käsittelytapoja, jotka korostavat vastuullisuuden taloudellisia vaikutuksia, että integratiivisia käsittelytapoja, joiden keskiössä on yritysvastuun eri osa-alueiden tasapainottaminen. Yrityksen selkeät kestävän kehityksen tavoitteet, ja työntekijöiden asenne vastuullisuutta kohtaan tukivat integratiivisten käsittelytapojen hyödyntämistä, kun taas instrumentaalisten käsittelytapojen hyödyntämistä edesauttoi tehokkuutta vaalivat vakiintuneet toimintatavat. Biokaasuhankkeen osalta case-organisaatio hyödynsi kuitenkin enemmän edistyksellisempänä pidettyjä integratiivisia käsittelytapoja, mikä näkyi esimerkiksi suuremman painoarvon antamisena ei-taloudellisille vaikutuksille ja eri näkökulmien välisen ristiriidan sietämisenä.
Tutkimus toteutetaan laadullisena tapaustutkimuksena, ja case-organisaationa toimii Valmet Automotive. Empiirinen aineisto koostuu seitsemästä teemahaastatteluna toteutetusta haastattelusta ja case-organisaation sisäisestä dokumentaatiosta. Yleisesti Valmet Automotiven investointiprosessin lisäksi tutkimuksessa keskityttiin erityisesti yksittäiseen Valmet Automotiven investointiin, biokaasuhankkeeseen. Tutkimusta varten haastateltiin Valmet Automotiven työntekijöitä, jotka osallistuivat biokaasuhankkeeseen tai jotka työskentelivät muuten investointien tai vastuullisuuden parissa.
Tutkimuksessa tunnistettiin useita investointiprosessiin liittyviä yritysvastuun jännitteitä, joista merkittävimpinä esiin nousivat yritysvastuun osa-alueiden väliset jännitteet sekä jännitteet, joiden taustalla oli olemassa olevien toimintatapojen heikko soveltuvuus yritysvastuun tarpeisiin. Yrityksen työntekijät eivät kuitenkaan kokeneet jännitteitä pääsääntöisesti kovin vahvoina, ja yritys löysi keinoja selvitä toimintaan vaikuttavista jännitteistä. Jännitteitä havaittiin kaikissa investointiprosessin vaiheissa, mutta jännitteet olivat lievempiä, jos yritysvastuun näkökulmat oli huomioitu jo investointiprosessin alkuvaiheessa.
Jännitteiden käsittelyn osalta case-organisaation huomattiin hyödyntävän sekä instrumentaalisia käsittelytapoja, jotka korostavat vastuullisuuden taloudellisia vaikutuksia, että integratiivisia käsittelytapoja, joiden keskiössä on yritysvastuun eri osa-alueiden tasapainottaminen. Yrityksen selkeät kestävän kehityksen tavoitteet, ja työntekijöiden asenne vastuullisuutta kohtaan tukivat integratiivisten käsittelytapojen hyödyntämistä, kun taas instrumentaalisten käsittelytapojen hyödyntämistä edesauttoi tehokkuutta vaalivat vakiintuneet toimintatavat. Biokaasuhankkeen osalta case-organisaatio hyödynsi kuitenkin enemmän edistyksellisempänä pidettyjä integratiivisia käsittelytapoja, mikä näkyi esimerkiksi suuremman painoarvon antamisena ei-taloudellisille vaikutuksille ja eri näkökulmien välisen ristiriidan sietämisenä.