Työterveyshoitajien tiedon taso sisäilmasta oireilevan asiakkaan hoidossa : Kuvaileva kyselytutkimus

Abstract

Työterveyshuollon tehtävänä on selvittää ja arvioida työympäristön terveellisyyttä ja toimia terveyden asiantuntijana työympäristöihin liittyvissä terveysongelmissa. Työterveyshoitajan on siksi tunnettava työympäristöihin liittyvien sisäilmaongelmien terveydelliset vaikutukset ja ongelmien hoitoon liittyvät käytänteet, vastuut ja velvoitteet. Puhdas ja raikas sisäilma on tärkeä työhyvinvoinnin lähde ja merkittävä osa terveellistä ja turvallista työympäristöä. Koska yhä useampi työskentelee sisätiloissa, on työpaikan sisäilman terveellisyyteen alettu kiinnittää enemmän huomiota. Suomessa sisäilmaan liitetyt terveysongelmat ja oireet ovat kuitenkin yleisiä ja merkittävä ympäristöterveyden haaste. Oireita koetaan etenkin työpaikoilla ja ne voivat vaihdella lievistä ja ohimenevistä pitkäkestoisiin ja työkykyä rajoittaviin oireisiin. Työterveyshoitajien sisäilmatietojen merkitys asiakkaiden hoitamiseksi on tärkeää ongelman varhaisen tunnistamisen, hoidon onnistumisen ja työntekijän työkyvyn ylläpitämisen vuoksi. Aikaisempi tutkimus työterveyshoitajien tiedoista sisäilmasta oireilevan asiakkaan hoidossa on kuitenkin hajanaista.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työterveyshoitajien tiedon taso sisäilmasta oireilevan asiakkaan hoidossa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusasetelmana oli kuvaileva kyselytutkimus. Tutkimusta varten laadittiin tietotesti, joka koostui 50 väittämästä viiteen osa-alueeseen jakautuen (ympäristöterveys, sisäilmatilanteen arviointi, lainsäädäntö, oireet, hoito). Tutkimuksen kohderyhmänä olleet työterveyshoitajat rekrytoitiin Suomen Työterveyshoitajaliiton jäsenrekisterin kautta. Aineisto kerättiin sähköisesti maaliskuussa 2023 ja analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Työterveyshoitajien (n=83) tiedon taso oli vaihteleva ja vastauksissa oli paikoitellen epävarmuutta. Korkein tiedon taso oli ympäristöterveyden ja oireiden alueilla. Heikoimmat tiedot puolestaan olivat hoidon ja sisäilmatilanteen arvioinnissa. Tiedon tasoon yhteydessä olivat ikä, työkokemus ja itsearvioitu osaamisen taso. Sisäilma-asioiden parissa useimmin työskentelevillä oli muita paremmat tiedot hoitoa koskevissa väittämissä. Sisäilmakoulutusta saaneet pärjäsivät koko tietotestin tasolla sekä hoitoa koskevissa väittämissä parhaiten. Suurin osa koki tarvitsevansa lisätietoa sisäilmaongelmien hoidosta.

Tulevaisuudessa on tärkeää vahvistaa työterveyshoitajien sisäilmaosaamista etenkin hoitoon ja sisäilmatilanteen arviointiin liittyvän tiedon osalta ja selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat työterveyshoitajille epävarmuutta sisäilmasta oireilevan asiakkaan hoidossa. Työterveyshoitajille tulisi tarjota sisäilmaan liittyvää koulutusta monipuolisesti ja varmistaa, että heillä on mahdollisuus päivittää osaamistaan säännöllisesti. Tutkimustulokset ovat suuntaa-antavia ja aihetta tulee tutkia lisää suuremmalla aineistolla. Tietotesti on potentiaalinen mittaamaan työterveyshoitajien tiedon tasoa sisäilmasta oireilevan asiakkaan hoidossa. Mahdollista jatkokäyttöä ajatellen tietotestiä tulee kehittää edelleen.

The task of occupational health care is to assess the health and safety aspects of the work environments and to act as health expert in work related health problems. The occupational health nurse must therefore know the possible health effects, and the practices, responsibilities and obligations related to the management of workplace indoor air problems. Clean and fresh indoor air is an important source of well-being at work and a significant part of a healthy and safe work environment. Since the number of people working indoors is increasing, indoor air quality issues at workplaces have received more attention and recognition. In Finland, however, health problems and symptoms associated with indoor air are still common especially at work, and they pose a significant environmental health challenge. The symptoms can vary from mild and transient to long-lasting adverse health effects that limit the ability to work. Occupational health nurses' knowledge of indoor air and associated health effects is essential in caring clients with these health concerns as it enables early identification of the problem, success of the treatment and management of employee's work ability. However, previous research on occupational health nurses' knowledge about the care of a client with indoor air associated symptoms is fragmented.

The purpose of the study was to describe occupational health nurses' level of knowledge with respect to the care of a client with indoor air associated symptoms, and the factors connected to it. The research design was a descriptive survey. A knowledge test was developed, which consisted of 50 items divided into five subscales (environmental health, assessment of the indoor air situation, legislation, symptoms, treatment). The occupational health nurses who were the target group of the study, were recruited through the membership register of the Finnish Association of Occupational Health Nurses. The data was collected electronically in March 2023 and analyzed using statistical methods.

The occupational health nurses' (n=83) level of knowledge with respect to the care of a client with indoor air associated symptoms varied, and the answers reflected at times some level of uncertainty. The highest level of knowledge was in the areas of environmental health and symptoms. The weakest, on the other hand, was in the treatment and in the evaluation of the indoor air situation. Age, work experience and self-assessed level of competence were associated with the level of knowledge. The occupational health nurses who worked regularly with indoor air issues had better knowledge than others regarding the treatment. Those who had received training in indoor air issues had better overall knowledge and in the treatment. The majority felt that they needed more information about the management of indoor air problems.

In the future, it is important to strengthen the knowledgebase of occupational health nurses in indoor air issues in general, but specifically concerning the treatment and assessment of indoor air situations, and to identify the factors that cause occupational health nurses' uncertainty in the care of a client with indoor air associated symptoms. It is essential to offer diverse training about indoor air issues for occupational health nurses and to ensure that they have the opportunity to update the skills and knowledge regularly. The study findings are preliminary, and more research is needed with larger sample sizes. The knowledge test has the potential for future use and thus, could be developed further.