Kestävyyden ja ESG:n vaikutus yrityssuhteisiin pohjoismaisessa pankkisektorissa
Suominen, Tommi (2024-06-05)
Kestävyyden ja ESG:n vaikutus yrityssuhteisiin pohjoismaisessa pankkisektorissa
Suominen, Tommi
(05.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061854690
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061854690
Tiivistelmä
Rahoitusmarkkinoiden kehittyvät paradigmat keskittyvät yhä enemmän vastuullisuuden ja kestävyyden periaatteisiin, joissa otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit (ESG-kriteerit). Kestävyys vaikuttaa yhä enemmän nykyaikaisiin rahoitusmarkkinoihin, ja sitä pidetään tärkeänä teemana talous- ja ympäristöhaasteiden keskellä.
Tämä tutkielma laajentaa teoreettista keskustelua seuraamalla kestävän kehityksen kehitystä markkinointitaktiikasta keskeiseksi strategiseksi osatekijäksi. Sidosryhmät vaativat yhä useammin ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien sisällyttämistä liiketoimintastrategioihin. Vaikka ESG-tekijöiden merkitys rahoituksessa kasvaa maailmanlaajuisesti, niiden vaikutusta pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoitukseen ja liikesuhteisiin on tutkittu vähän. Tämän opinnäytetyön tavoitteena onkin vastata avoimeksi jääneisiin kysymyksiin kestävämmäksi kehittyvien markkinoiden ja yritysrahoituksen integraatiosta yritysrahoituksessa sekä sen vaikutuksesta rahoituslaitoksen rooliin ja yrityssuhteisiin.
Tässä tutkielmassa perehdytään rahoituslaitosten rooliin ja monimutkaiseen dynamiikkaan pk-yritysten vihreässä rahoituksessa. Freemanin sidosryhmäteoriaa hyödyntäen tässä tutkielmassa korostetaan kestävän ja ”vihreän” yritysrahoituksen ja sidosryhmien sitoutumisen yhtymäkohtia. Tutkimus selvittää, miten rahoituslaitokset sisällyttävät ESG-kriteerit lainanantokäytäntöihinsä ja miten ESG, sääntelykehykset ja markkinoiden odotukset vaikuttavat niiden rooleihin ja asiakassuhteisiin. Laadullinen lähestymistapa ja puolistrukturoidut haastattelut pohjoismaisten rahoituslaitosten asiantuntijoiden kanssa auttavat selvittämään ESG-tekijöiden vaikutusta pk-yritysten lainanantokäytäntöihin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että rahoituslaitokset sisällyttävät nykyään ESG-kriteerit riskinarviointeihinsa, pääoman kohdentamiseensa ja asiakaskohtaamisiinsa sekä korostavat avoimuutta, luottamusta ja sääntelyn noudattamista. Samalla ESG-kriteerien sisällyttäminen luotonantokäytäntöihin edellyttää tasapainoa määrällisten ja laadullisten arviointien välillä, mikä edellyttää vuoropuhelua rahoituslaitoksen ja pk-yritysasiakkaan välillä. Siirtyminen kohti kestävää kehitystä edistää viime kädessä rahoitustuotteiden ja -palvelujen innovointia ja varmistaa, että pääoma ohjataan hankkeisiin, joilla on konkreettisia vaikutuksia kestävään kehitykseen. ESG-tekijöiden sisällyttäminen pankkikäytäntöihin aiheuttaa kuitenkin haasteita, kuten vertailukelpoisten tietojen puutetta. Rahoituslaitokset, jotka ovat edelläkävijöitä vihreän rahoituksen käytännöissä, voivat rakentaa vahvempia asiakassuhteita ja houkutella uusia asiakkaita. Kestävä kehitys ei ole pelkästään strateginen valinta vaan mekanismi, jonka avulla voidaan menestyä nykyaikaisessa rahoitusmaailmassa.
Tämä tutkielma laajentaa teoreettista keskustelua seuraamalla kestävän kehityksen kehitystä markkinointitaktiikasta keskeiseksi strategiseksi osatekijäksi. Sidosryhmät vaativat yhä useammin ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien sisällyttämistä liiketoimintastrategioihin. Vaikka ESG-tekijöiden merkitys rahoituksessa kasvaa maailmanlaajuisesti, niiden vaikutusta pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoitukseen ja liikesuhteisiin on tutkittu vähän. Tämän opinnäytetyön tavoitteena onkin vastata avoimeksi jääneisiin kysymyksiin kestävämmäksi kehittyvien markkinoiden ja yritysrahoituksen integraatiosta yritysrahoituksessa sekä sen vaikutuksesta rahoituslaitoksen rooliin ja yrityssuhteisiin.
Tässä tutkielmassa perehdytään rahoituslaitosten rooliin ja monimutkaiseen dynamiikkaan pk-yritysten vihreässä rahoituksessa. Freemanin sidosryhmäteoriaa hyödyntäen tässä tutkielmassa korostetaan kestävän ja ”vihreän” yritysrahoituksen ja sidosryhmien sitoutumisen yhtymäkohtia. Tutkimus selvittää, miten rahoituslaitokset sisällyttävät ESG-kriteerit lainanantokäytäntöihinsä ja miten ESG, sääntelykehykset ja markkinoiden odotukset vaikuttavat niiden rooleihin ja asiakassuhteisiin. Laadullinen lähestymistapa ja puolistrukturoidut haastattelut pohjoismaisten rahoituslaitosten asiantuntijoiden kanssa auttavat selvittämään ESG-tekijöiden vaikutusta pk-yritysten lainanantokäytäntöihin.
Tutkielman tulokset osoittavat, että rahoituslaitokset sisällyttävät nykyään ESG-kriteerit riskinarviointeihinsa, pääoman kohdentamiseensa ja asiakaskohtaamisiinsa sekä korostavat avoimuutta, luottamusta ja sääntelyn noudattamista. Samalla ESG-kriteerien sisällyttäminen luotonantokäytäntöihin edellyttää tasapainoa määrällisten ja laadullisten arviointien välillä, mikä edellyttää vuoropuhelua rahoituslaitoksen ja pk-yritysasiakkaan välillä. Siirtyminen kohti kestävää kehitystä edistää viime kädessä rahoitustuotteiden ja -palvelujen innovointia ja varmistaa, että pääoma ohjataan hankkeisiin, joilla on konkreettisia vaikutuksia kestävään kehitykseen. ESG-tekijöiden sisällyttäminen pankkikäytäntöihin aiheuttaa kuitenkin haasteita, kuten vertailukelpoisten tietojen puutetta. Rahoituslaitokset, jotka ovat edelläkävijöitä vihreän rahoituksen käytännöissä, voivat rakentaa vahvempia asiakassuhteita ja houkutella uusia asiakkaita. Kestävä kehitys ei ole pelkästään strateginen valinta vaan mekanismi, jonka avulla voidaan menestyä nykyaikaisessa rahoitusmaailmassa.