The effectiveness of the European Green Bond Standard in achieving climate goals
Saksa, Hanna (2024-05-26)
The effectiveness of the European Green Bond Standard in achieving climate goals
Saksa, Hanna
(26.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062558502
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062558502
Tiivistelmä
The European Union introduced its Green Bond Standard in November 2023, and issuers of green bonds will be able to start using the label EuGB starting December 2024. This thesis examines the effectiveness of said standard in achieving climate goals set by the EU, namely the 2030 and 2050 targets that are part of the European Green Deal. The thesis begins with a description and analysis of the prevailing regulatory conditions in the green bond market, and moves on to evaluating the effectiveness of the EU GBS in terms of attaining the EU’s climate goals. Finally, suggestions are presented for improving the regulatory environment to best align regulatory tools with desired objectives.
The study is conducted using a combination of theoretical methods, legal dogmatics and regulatory-theoretical analysis, and is based on literature and legal sources. The main arguments that come up in the literature and the various statements published by market participants are in many ways contradictory. There are mixed signals regarding whether the green bond market should be regulated more strictly or loosely in order to best combat climate change. Some argue that the EU GBS should become mandatory for all green bond issuances, and require full alignment with the NextGeneration EU green bonds and the EU Taxonomy. Others think that relaxing the rules would expand the market and increase sustainable investment.
The conclusion of this thesis is that, the green bond market needs a simplified regulatory framework with better transparency, uniform rules and definitions and proper enforcement mechanisms in order to enable the EU to achieve its climate goals. Euroopan Unioni lanseerasi oman standardinsa vihreille joukkolainoille (EU Green Bond Standard) marraskuussa 2023. Vihreiden joukkolainojen liikkeellelaskijat voivat alkaa käyttämään EuGB nimikettä joulukuusta 2024 alkaen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kyseisen standardin tehokkuutta EU:n asettamien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteet, joita vasten standardia peilataan ovat nimenomaisesti EU:n osana Green Deal -hanketta asettamat 2030 ja 2050 -tavoitteet. Tutkielma alkaa vihreiden joukkolainamarkkinoiden vallitsevien sääntelyolosuhteiden esittelyllä ja analyysillä, ja siirtyy sitten arvioimaan EU:n standardin tehokkuutta sen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Lopuksi esitetään parannusehdotuksia, joiden avulla sääntely-ympäristöä voisi muuttaa siten, että siinä käytetyt sääntelyinstrumentit mahdollistaisivat haluttujen tavoitteiden saavuttamisen mahdollisimman tehokkaasti.
Tutkimuksessa käytetään useamman teoreettisen metodin yhdistelmää; lainoppia ja sääntelyteoriaa. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen. Akateeminen kirjallisuus, sekä markkinaosapuolten julkaisemat tekstit muodostavat melko ristiriitaisen kuvan markkinasta. Osa tutkijoista ja markkinaosapuolista haluaisi kiristää vihreiden joukkolainojen sääntelyä, ja osa puolestaan löyhentää sitä huomattavasti. Mielipiteet siitä, Kuinka sääntelyä tulisi kehittää, jotta se voisi parhaalla mahdollisella tavalla puuttua ilmaston muutokseen, vaihtelevat siis suuresti. Joidenkin mukaan EU GBS:n pitäisi tulla ajan myötä pakolliseksi kaikille vihreille joukkolainoille, ja vaatia täydellistä yhdenmukaistamista EU:n NextGeneration -vihreiden joukkolainojen sekä EU:n taksonomia-asetuksen kanssa. Toisten mielestä sääntöjen höllentäminen antaisi markkinalle mahdollisuuden laajentua, ja lisäisi kestäviä investointeja.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vihreiden joukkolainojen markkinat kaipaavat yksinkertaisempaa sääntelyä ja parempaa läpinäkyvyyttä, sekä yhdenmukaisia sääntöjä ja määritelmiä. Lisäksi kunnolliset täytäntöönpanomenetelmät olisivat paikallaan, jotta EU voisi saavuttaa asettamansa ilmastotavoitteet.
The study is conducted using a combination of theoretical methods, legal dogmatics and regulatory-theoretical analysis, and is based on literature and legal sources. The main arguments that come up in the literature and the various statements published by market participants are in many ways contradictory. There are mixed signals regarding whether the green bond market should be regulated more strictly or loosely in order to best combat climate change. Some argue that the EU GBS should become mandatory for all green bond issuances, and require full alignment with the NextGeneration EU green bonds and the EU Taxonomy. Others think that relaxing the rules would expand the market and increase sustainable investment.
The conclusion of this thesis is that, the green bond market needs a simplified regulatory framework with better transparency, uniform rules and definitions and proper enforcement mechanisms in order to enable the EU to achieve its climate goals.
Tutkimuksessa käytetään useamman teoreettisen metodin yhdistelmää; lainoppia ja sääntelyteoriaa. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen. Akateeminen kirjallisuus, sekä markkinaosapuolten julkaisemat tekstit muodostavat melko ristiriitaisen kuvan markkinasta. Osa tutkijoista ja markkinaosapuolista haluaisi kiristää vihreiden joukkolainojen sääntelyä, ja osa puolestaan löyhentää sitä huomattavasti. Mielipiteet siitä, Kuinka sääntelyä tulisi kehittää, jotta se voisi parhaalla mahdollisella tavalla puuttua ilmaston muutokseen, vaihtelevat siis suuresti. Joidenkin mukaan EU GBS:n pitäisi tulla ajan myötä pakolliseksi kaikille vihreille joukkolainoille, ja vaatia täydellistä yhdenmukaistamista EU:n NextGeneration -vihreiden joukkolainojen sekä EU:n taksonomia-asetuksen kanssa. Toisten mielestä sääntöjen höllentäminen antaisi markkinalle mahdollisuuden laajentua, ja lisäisi kestäviä investointeja.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vihreiden joukkolainojen markkinat kaipaavat yksinkertaisempaa sääntelyä ja parempaa läpinäkyvyyttä, sekä yhdenmukaisia sääntöjä ja määritelmiä. Lisäksi kunnolliset täytäntöönpanomenetelmät olisivat paikallaan, jotta EU voisi saavuttaa asettamansa ilmastotavoitteet.