Itsensä johtaminen osana asiantuntijan työnhallintaa : Näkemyksiä työn psyykkisen kuormittavuuden käsittelystä
Luoma, Anni (2024-05-31)
Itsensä johtaminen osana asiantuntijan työnhallintaa : Näkemyksiä työn psyykkisen kuormittavuuden käsittelystä
Luoma, Anni
(31.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061854714
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061854714
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin asiantuntijatyötä tekevät henkilöt johtavat itseään oman työnsä hallinnassa ja työssä kokemansa psyykkisen kuormittavuuden kokemuksen käsittelyssä sekä miten esihenkilöt voivat osaltaan tukea alaisiaan itsensä johtamisessa ja työn kuormittavuuden kokemuksessa. Asiantuntijatyö on itsenäistä, ja asiantuntija on vastuussa oman työnsä järjestämisestä ja sen hallinnasta. Asiantuntijatyössä tietotulvan, jatkuvan tavoitettavuuden ja työn korkean määrän on havaittu lisäävän työn psyykkistä kuormittavuutta ja vaikuttavan heikentävästi asiantuntijoiden työhyvinvointiin. Aktiivisen itsensä johtamisen kautta asiantuntijan on mahdollista lisätä oman työnsä hallintaa ja vahvistaa voimavarojaan.
Itsensä johtaminen määritellään yksilön itseensä vaikuttamisen prosessina, jonka kautta yksilö pyrkii rakentavasti ja päämäärätietoisesti vaikuttamaan omaan käyttäytymiseensä ja ajatteluunsa saavuttaakseen asetetut tavoitteet itselleen motivoivalla ja palkitsevalla tavalla. Itsensä johtaminen on yksilön kokonaisvaltainen tapa ajatella ja toimia, mutta kyseessä ei ole pelkästään sisäsyntyisesti muodostuva ominaisuus, vaan itsensä johtamista voi harjoitella. Itsensä johtamisessa keskeistä on itsetuntemus ja tietoisuus omasta toiminnasta. Itsensä johtamisessa voi kehittyä harjoittamalla erilaisia itsensä johtamisen menetelmiä, jotka jaetaan kolmeen pääkategoriaan – käyttäytymisstrategioihin, luontaisen palkitsevuuden strategioihin sekä rakentavien ajatusmallien strategioihin. Itsensä johtamisen menetelmien pohjana on erityisesti itsehavainnointi, jonka kautta tietoisuutta omasta käyttäytymisestä ja toiminnasta voi lisätä ja sen myötä esimerkiksi pyrkiä muuttamaan omaa tapaansa reagoida kuormittavaan työtilanteeseen.
Asiantuntijoilta odotetaan itseohjautuvuutta ja itsensä johtamisen taitoja, mutta organisaatioissa itsensä johtamisen käsite voidaan ymmärtää moninaisesti ja voi olla epäselvää, mitä asiantuntijoiden itsensä johtamiselta odotetaan. Tässä tutkielmassa on tarkasteltu empiirisen tutkimuksen kautta sitä, millä tavoin asiantuntijat itse määrittelevät itsensä johtamisen käsitteen ja millaisia menetelmiä he käyttävät työn psyykkisen kuormittavuuden kokemuksen käsittelyssä. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin kolmen fokusryhmähaastattelun kautta ja tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että asiantuntijoiden jaettu ymmärrys itsensä johtamisen käsitteestä ei vastaa kaikilta osin teorian mukaista määritelmää kokonaisvaltaisesta ja tietoisesta itsensä johtamisesta. Asiantuntijoiden itsensä johtamisen tavat ja esihenkilöltä toivottu tuki ovat myös tilannesidonnaisia. Työn psyykkistä kuormittavuutta aiheuttavat tekijät vaikuttavat siihen, millaisia itsensä johtamisen menetelmiä asiantuntijat käyttävät. Aktiivisen itsensä johtamisen on aiemmassa teorian tutkimuksessa havaittu vaikuttavan positiivisesti työntekijöiden motivaatioon ja työssä suoriutumiseen, minkä vuoksi myös asiantuntijaorganisaatioiden olisi tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöidensä itsensä johtamisen taitojen kehittämiseen. Itsensä johtaminen on yksilöstä lähtevää, mutta esihenkilön ja organisaation tuella työntekijöiden itsensä johtamisen taidoista voidaan kehittää koko työyhteisöä hyödyttäviä voimavaroja.
Itsensä johtaminen määritellään yksilön itseensä vaikuttamisen prosessina, jonka kautta yksilö pyrkii rakentavasti ja päämäärätietoisesti vaikuttamaan omaan käyttäytymiseensä ja ajatteluunsa saavuttaakseen asetetut tavoitteet itselleen motivoivalla ja palkitsevalla tavalla. Itsensä johtaminen on yksilön kokonaisvaltainen tapa ajatella ja toimia, mutta kyseessä ei ole pelkästään sisäsyntyisesti muodostuva ominaisuus, vaan itsensä johtamista voi harjoitella. Itsensä johtamisessa keskeistä on itsetuntemus ja tietoisuus omasta toiminnasta. Itsensä johtamisessa voi kehittyä harjoittamalla erilaisia itsensä johtamisen menetelmiä, jotka jaetaan kolmeen pääkategoriaan – käyttäytymisstrategioihin, luontaisen palkitsevuuden strategioihin sekä rakentavien ajatusmallien strategioihin. Itsensä johtamisen menetelmien pohjana on erityisesti itsehavainnointi, jonka kautta tietoisuutta omasta käyttäytymisestä ja toiminnasta voi lisätä ja sen myötä esimerkiksi pyrkiä muuttamaan omaa tapaansa reagoida kuormittavaan työtilanteeseen.
Asiantuntijoilta odotetaan itseohjautuvuutta ja itsensä johtamisen taitoja, mutta organisaatioissa itsensä johtamisen käsite voidaan ymmärtää moninaisesti ja voi olla epäselvää, mitä asiantuntijoiden itsensä johtamiselta odotetaan. Tässä tutkielmassa on tarkasteltu empiirisen tutkimuksen kautta sitä, millä tavoin asiantuntijat itse määrittelevät itsensä johtamisen käsitteen ja millaisia menetelmiä he käyttävät työn psyykkisen kuormittavuuden kokemuksen käsittelyssä. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin kolmen fokusryhmähaastattelun kautta ja tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että asiantuntijoiden jaettu ymmärrys itsensä johtamisen käsitteestä ei vastaa kaikilta osin teorian mukaista määritelmää kokonaisvaltaisesta ja tietoisesta itsensä johtamisesta. Asiantuntijoiden itsensä johtamisen tavat ja esihenkilöltä toivottu tuki ovat myös tilannesidonnaisia. Työn psyykkistä kuormittavuutta aiheuttavat tekijät vaikuttavat siihen, millaisia itsensä johtamisen menetelmiä asiantuntijat käyttävät. Aktiivisen itsensä johtamisen on aiemmassa teorian tutkimuksessa havaittu vaikuttavan positiivisesti työntekijöiden motivaatioon ja työssä suoriutumiseen, minkä vuoksi myös asiantuntijaorganisaatioiden olisi tärkeää kiinnittää huomiota työntekijöidensä itsensä johtamisen taitojen kehittämiseen. Itsensä johtaminen on yksilöstä lähtevää, mutta esihenkilön ja organisaation tuella työntekijöiden itsensä johtamisen taidoista voidaan kehittää koko työyhteisöä hyödyttäviä voimavaroja.