Tuuppausinterventiot koulumatkaliikkumisen edistämisessä alakouluikäisillä

Abstract

Kiinnostus käyttäytymistieteiden rooliin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on lisääntynyt entisestään viime vuosina. Eräs ilmastonmuutoksen hillitsemisessä käytetty käyttäytymistieteellinen keino on valinta-arkkitehtuuri-interventiot eli tuuppaukset (engl. nudge). Tuuppaus on mikä tahansa valinta-arkkitehtuurin piirre, joka muuttaa ihmisten toimintaa ennustettavalla tavalla ilman, että se pakottaa käyttäytymisen muutokseen tai muuttaa merkittävästi vaihtoehtojen taloudellisia kannustimia. Tässä interventiotutkimuksessa tarkasteltiin kahden tuuppauksen vaikutusta 3.–6. luokkalaisten lasten koulumatkaliikkumiseen. Tuuppausten tavoitteena oli lisätä kävellen ja pyöräillen kuljettujen koulumatkojen määrää. Lasten liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on kannattavaa, sillä lapsuudessa opitut liikkumiskäytännöt voivat vaikuttaa myönteisesti liikkumiseen koko elämänkaaren ajan. Lisäksi lasten kautta voidaan pyrkiä vaikuttamaan vanhempien liikkumistottumuksiin. Tuuppaukset suunniteltiin yhteistyössä koulujen, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Ensimmäisessä tuuppauksessa oppilaiden vanhemmille lähetettiin viesti, jossa heitä informoitiin intervention toteuttamisesta kouluissa, intervention tavoitteista ja taustasyistä sekä kehotettiin olemaan kuljettamatta lapsia kouluun autolla. Toisessa tuuppauksessa oppilaille annettiin kalenteri, johon kuvatulla polulla oppilas sai edetä yhden askeleen aina, kun hän kulki koulumatkansa kävellen tai pyöräillen. Matkan varrella oppilas sai avata myös luukkuja, joiden takaa paljastui aktiiviseen koulumatkailuun liittyvää tietoa ja tehtäviä. Tutkimus toteutettiin kahdella turkulaisella alakoululla (N = n. 970) syksyllä 2022 niin, että toinen kouluista toimi kontrollikouluna (N = n. 570). Ennen interventioita toteutettiin alkumittaus. Tutkimusavustajat keräsivät aineiston dokumentoimalla aamuisin autolla ja pyörällä kuljettujen matkojen määrän kouluilla. Lisäksi kerättiin tietoa lämpötilasta ja säästä näiden muuttujien kontrolloimiseksi. Aineiston analysointiin käytettiin yleistä lineaarista mallia (General Linear Model). Interventioilla ei havaittu olevan vaikutusta autojen tai pyörien määrään koulujen aamuliikenteessä. Tähän nollatulokseen ovat saattaneet vaikuttaa tämän tutkimuksen asetelmassa havaitut puutteet sekä yleisemmät tuuppaustutkimuksen haasteet. On tyypillistä, että liikennetuuppausten efektien esiin saaminen on haastavaa. Tässä tutkimuksessa onnistuttiin vastaamaan joihinkin tuuppaustutkimukselle tyypillisiin metodologisiin haasteisiin, mutta myös uusia käyttäytymisen mittaamisen haasteita havaittiin. Nämä haasteet tulisi huomioida jatkotutkimusta suunniteltaessa. Tulevaisuudessa käyttäytymistieteiden roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä voitaisiin tarkastella yksilötason interventioiden lisäksi myös enemmän järjestelmätasolla. Käyttäytymistieteen tulevaisuuteen voisi kuulua keskeinen rooli systeemimuutosten suunnittelussa, toteutuksessa ja tukemisessa.