Terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän yhteys hoitotyön johtajan tilannetietoisuuteen sairaalaympäristössä
Valkeapää, Ella (2024-06-11)
Terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän yhteys hoitotyön johtajan tilannetietoisuuteen sairaalaympäristössä
Valkeapää, Ella
(11.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062456901
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062456901
Tiivistelmä
Sairaalaympäristössä hoitotyön johtaja vastaa osaston päivittäisen toiminnan johtamisesta. Menestyksekäs päivittäisen toiminnan johtaminen on edellytys potilaiden hoidon onnistumiselle. Hoitotyön johtaja toimii hektisessä ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja hän tekee välittömiä siihen hetkeen vaikuttavia päätöksiä. Tilannetietoinen hoitotyön johtaja pystyy käsittelemään ympäristöstään samaa tietoa ja toimimaan ajatellen myös mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia. Toimiakseen tilannetietoisesti hän tarvitsee tietoa potilaan hoidon vaativuudesta, henkilöstötilanteesta ja materiaaliresursseista. Nämä tiedot tallennetaan terveydenhuollon tieto- ja toiminnaohjausjärjestelmiin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän yhteydestä hoitotyön johtajan tilannetietoisuuteen.
Tämä kvasikokeellinen tutkimus toteutettiin sairaalaympäristössä yhden ryhmän ennen- ja jälkeen asetelmalla. Interventiona oli terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Tutkimus oli kokonaistutkimus ja aineisto kerättiin hoitotyön johtajilta Tilannetietoisuus päivittäisen toiminnan johtamisessa -mittarilla. Tilannetietoisuutta mitattiin henkilöstötilanteesta, potilaan hoidon vaativuudesta ja materiaaliresursseista. Vastauksia saatiin ennen- mittauksesta n=176 ja jälkeen mittauksesta n= 114 kappaletta. Tilastolliset testit ennen- ja jälkeen ryhmien välillä suoritettiin n=31 vastaajan aineistolla.
Tilannetietoisuuden mediaaneissa ennen- ja jälkeen ryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa. Taustamuuttujien mukaan tehdyissä tilastollisissa testeissä ei löydetty yhteyttä tilannetietoisuuden tasoon. Tilannetietoisuuden summanmuuttuja oli korkein henkilöstötilanteeseen liittyen. Tilannetietoisuus materiaaliresursseista ja potilaan hoidon vaativuudesta oli selkeästi matalampi yltäen kuitenkin hyvälle tasolle. Terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmällä ei havaittu olevan selkeää yhteyttä hoitotyön johtajan tilannetietoisuuteen. Tutkimuksen luotettavuuteen liittyvien rajoitteiden vuoksi tutkimuksen tulokset ovat kuvaavia.
Tämä tutkimus korostaa tarvetta hoitotyön päivittäisen toiminnan johtamisen tukemiseen terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehityksessä. In hospital setting, nursing leader is responsible for the daily unit operation. If daily operations are managed well, patient care will be carried out successfully. Nursing leader operates in a fast pace and continuously changing environment where decisions are often made in the moment as “ad hoc” decisions. A nursing leader who has situation awareness can process information from their environment and foresee possible future events. To achieve situation awareness, nursing leader needs information about patient care, human recourses, and materials. This information is saved in electronic healthcare records and enterprise recourse planning systems. The aim of this research is to expand understanding on how these systems are associated with nursing leader’s situation awareness.
This quasi-experimental research was conducted in hospital setting. The research design was one-group pretest-posttest design. Intervention was a healthcare record and enterprise recourse planning system. The study was conducted as a census study and materials were collected with Situation awareness in management of daily operations instrument. Situation awareness was measured about patient care, human recourses, and materials. Pretest measurement reached n=176 participants and posttest n=114 participants. Statistical tests between pretest and posttest group were conducted with n=31 participants.
Statistically meaningful difference in situation awareness wasn`t detected in the medians between pretest and posttest groups. There was no change in situation awareness when demographic variables were statistically tested. Sum variable of situation awareness in human recourses got the highest value as sum variable of patient care and materials was good but lower than human recourses. According to this study electronic healthcare record and enterprise recourse planning system wasn`t associated with nursing leader’s situation awareness. There were limitations in the research design which means that the results of this study remain descriptive.
This study indicates that it is important to concentrate in the supporting of nursing leaders` daily unit operation when developing electronic healthcare records and enterprise recourse planning systems.
Tämä kvasikokeellinen tutkimus toteutettiin sairaalaympäristössä yhden ryhmän ennen- ja jälkeen asetelmalla. Interventiona oli terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. Tutkimus oli kokonaistutkimus ja aineisto kerättiin hoitotyön johtajilta Tilannetietoisuus päivittäisen toiminnan johtamisessa -mittarilla. Tilannetietoisuutta mitattiin henkilöstötilanteesta, potilaan hoidon vaativuudesta ja materiaaliresursseista. Vastauksia saatiin ennen- mittauksesta n=176 ja jälkeen mittauksesta n= 114 kappaletta. Tilastolliset testit ennen- ja jälkeen ryhmien välillä suoritettiin n=31 vastaajan aineistolla.
Tilannetietoisuuden mediaaneissa ennen- ja jälkeen ryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa. Taustamuuttujien mukaan tehdyissä tilastollisissa testeissä ei löydetty yhteyttä tilannetietoisuuden tasoon. Tilannetietoisuuden summanmuuttuja oli korkein henkilöstötilanteeseen liittyen. Tilannetietoisuus materiaaliresursseista ja potilaan hoidon vaativuudesta oli selkeästi matalampi yltäen kuitenkin hyvälle tasolle. Terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmällä ei havaittu olevan selkeää yhteyttä hoitotyön johtajan tilannetietoisuuteen. Tutkimuksen luotettavuuteen liittyvien rajoitteiden vuoksi tutkimuksen tulokset ovat kuvaavia.
Tämä tutkimus korostaa tarvetta hoitotyön päivittäisen toiminnan johtamisen tukemiseen terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmien kehityksessä.
This quasi-experimental research was conducted in hospital setting. The research design was one-group pretest-posttest design. Intervention was a healthcare record and enterprise recourse planning system. The study was conducted as a census study and materials were collected with Situation awareness in management of daily operations instrument. Situation awareness was measured about patient care, human recourses, and materials. Pretest measurement reached n=176 participants and posttest n=114 participants. Statistical tests between pretest and posttest group were conducted with n=31 participants.
Statistically meaningful difference in situation awareness wasn`t detected in the medians between pretest and posttest groups. There was no change in situation awareness when demographic variables were statistically tested. Sum variable of situation awareness in human recourses got the highest value as sum variable of patient care and materials was good but lower than human recourses. According to this study electronic healthcare record and enterprise recourse planning system wasn`t associated with nursing leader’s situation awareness. There were limitations in the research design which means that the results of this study remain descriptive.
This study indicates that it is important to concentrate in the supporting of nursing leaders` daily unit operation when developing electronic healthcare records and enterprise recourse planning systems.