Kielten harjaantuneisuuden ja toiminnanohjauksen tehtävätyypin vaikutus kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen väliseen yhteyteen

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen välillä yhteyttä kaksikielisillä aikuisilla, ja onko kielten harjaantuneisuudella eli kielitaidon tasolla sekä toiminnanohjauksen tehtävätyypillä vaikutusta tähän yhteyteen. Kaksikielisten kielenvaihdon on pitkään oletettu vaativan yleisiä, kieleen liittymättömiä toiminnanohjauksen prosesseja. Kaksikielisyyden on katsottu myös harjoittavan toiminnanohjausta ja siten on oletettu kaksikielisyyden johtavan etuun toiminnanohjauksessa. Tutkimustulokset kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen välisestä yhteydestä ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia, ja aihetta on viimeaikaisessa tutkimuksessa lähestytty myös niin kutsutun tehtäväspesifisyyden teorian näkökulmasta. Tämän teorian mukaan kielenvaihto muuttuu ajan myötä automaattisemmaksi, eli kun kielen oppiminen etenee, kaksikielisyyteen liittyvä kielenkäyttö automatisoituu, eikä se enää vaadi yleistä toiminnanohjausta eikä siten myöskään kehitä toiminnanohjausta pitkäaikaisesti.

Tässä tutkimuksessa kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen yhteyttä tutkittiin ruotsin kieltä osaavilla aikuisilla, joiden äidinkieli oli vähintään suomi. Tutkittavat suorittivat verkkopohjaisen tutkimuksen, jossa he suorittivat kielenvaihtotehtävän ja kaksi toiminnanohjauksen tehtävää, väri-muoto-tehtävän sekä Test of Everyday Attentionin (TEA) osatestin "Elevator Counting with Reversal". Tutkittavat vastasivat myös ruotsin kielen sanastotestiin, jonka pistemäärän perusteella heidät jaettiin kahteen kielitaidoltaan eritasoiseen ryhmään. Kielenvaihtotehtävässä ja toiminnanohjauksen tehtävissä suoriutumisen välistä yhteyttä vertailtiin korrelaatioanalyysien avulla. Tutkimuksemme lopullisessa analyysissä oli mukana 105 tutkittavalta kerätty aineisto.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toiminnanohjausta mittaavan tehtävän samankaltaisuus kielenvaihtotehtävään nähden vaikuttaa kielenvaihdon ja toiminnanohjauksen väliseen yhteyteen. Väri-muoto-tehtävä oli sekä rakenteellisesti että vastausmodaliteetiltaan (ääneen vastaaminen) hyvin samankaltainen kielenvaihtotehtävän kanssa ja näiden tehtävien välillä havaittiinkin koko tutkittavien joukossa sekä molemmissa harjaantuneisuusryhmissä positiivinen yhteys, yhteyden ollessa voimakkaampi harjaantuneiden ryhmässä. Kielenvaihtotehtävän ja TEA-tehtävän, joka on rakenteeltaan ja vastausmodaliteetiltaan erilainen kuin kielenvaihtotehtävä, välillä puolestaan havaittiin koko tutkittavien joukossa niukasti merkitsevä heikko negatiivinen yhteys. Tutkimuksen tulokset tukevat osittain tehtäväspesifisyyden teorian mukaisia oletuksia kielenvaihdon automatisoitumisesta harjaantuneisuuden kasvaessa sekä näkemystä tämän automatisoitumisen tehtäväkeskeisyydestä. Mikäli tehtäväspesifisyyden teorian hypoteesit saavat tulevaisuudessa enemmän tukea, kaksikielisten toiminnanohjauksen etuun liitetyn näkemyksen pohja heikkenisi merkittävästi.