Yhteisöille myönnettävät korkotuki- ja takauslainat sosiaalisen asuntorahoituksen muotona
Juntunen, Jenna (2024-06-07)
Yhteisöille myönnettävät korkotuki- ja takauslainat sosiaalisen asuntorahoituksen muotona
(07.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061854614
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061854614
Tiivistelmä
Asumisen kasvavat kustannukset ovat olleet jatkuva viimeaikainen trendi OECD-maissa. Kohtuuhintaista asuntokantaa ylläpitämään valtioiden on mahdollista tukea asuntorakentamista sosiaalisella asuntotuotannolla. Sosiaalinen asuntotuotanto on nimensä mukaisesti asuntojen rakentamista sosiaalisiin tarkoituksiin: tuotannolla pyritään takaamaan asuntoja erityisesti sellaisille henkilöille, joiden on hankalaa tai jopa mahdotonta löytää pysyvää asuntoa yksityisiltä markkinoilta. Sosiaalinen asuntotuotanto toteutetaan usein taloussuhdanteita tasaavana, eli vastasyklisenä. Valtion tukemaa asuntotuotantoa pyritään lisäämään matalasuhdanteessa ja vähentämään korkeasuhdanteessa. Suomessa sosiaalinen asuntotuotanto toteutetaan valtion takaamien lainojen muodossa. Asuinyhteisöille myönnetään korkotuki- ja takauslainoja, joilla rahoitetaan uusien vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamista. Valtio tukee lainoja täytetakauksella ja korkotuella.
Tutkielman tavoitteena on analysoida Suomen sosiaalisen asuntotuotannon määrään vaikuttavia tekijöitä. Tekijöitä tutkielmassa ovat taloussuhdanne, korkotaso, rakennuskustannukset sekä poliittinen päätöksenteko. Lisäksi analysoidaan, onko sosiaalinen asuntotuotanto Suomessa ollut asuntopoliittisten tavoitteiden mukaisesti kontrasyklistä 2000-luvulla. Tutkimusaikaväli tutkielmassa on 2005–2023. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen tilastollinen tutkimus, jossa päätutkimusmenetelmä on lineaarinen monimuuttujaregressioanalyysi. Selitettävä muuttuja on sosiaalisen asuntotuotannon määrä. Selittäviä muuttujia ovat taloussuhdanne, korkotaso sekä rakennuskustannukset. Kontrollimuuttujia ovat yksityinen asuntotuotanto ja vuosi dummy-muuttujat. Aineisto sosiaalisen asuntotuotannon määrästä on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta. Muu aineisto on julkisesti saatavilla Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen sivustoilta.
Sosiaalisen asuntotuotannon tutkimus on keskittynyt kvalitatiivisiin tutkimuksiin, joissa kuvaillaan yksittäisen valtion sosiaalisen asuntotuotannon toteutusta. Tässä tutkielmassa otetaan uudenlainen näkökulma sosiaalisen asuntotuotannon tutkimukseen kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksella saadaan lisää tietoa sosiaalisen asuntotuotannon määrään vaikuttavista tekijöistä tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksen tuloksista havaitaan, että taloussuhdanne, korkotaso ja rakennuskustannukset ovat yhteydessä sosiaalisen asuntotuotannon määrään. Muuttujien yhteys sosiaalisen asuntotuotannon määrään on käänteinen, eli muuttujien arvojen noustessa sosiaalisen asuntotuotannon määrä vähenee. Tuloksissa analysoitiin lisäksi ARA-tuotannon kontrasyklisyyttä. Tulokset viittaavat siihen, että ARA-tuotanto on ollut osittain kontrasyklistä 2000-luvulla. ARAn välimalli vuosina 2009 ja 2010 on onnistunut talouden suhdannekehityksen tasaamisessa. ARA-tuotanto on onnistunut kontrasyklisyyden tavoitteessa matalasuhdanteen aikana, mutta ei korkeasuhdanteessa.
Tutkielman tavoitteena on analysoida Suomen sosiaalisen asuntotuotannon määrään vaikuttavia tekijöitä. Tekijöitä tutkielmassa ovat taloussuhdanne, korkotaso, rakennuskustannukset sekä poliittinen päätöksenteko. Lisäksi analysoidaan, onko sosiaalinen asuntotuotanto Suomessa ollut asuntopoliittisten tavoitteiden mukaisesti kontrasyklistä 2000-luvulla. Tutkimusaikaväli tutkielmassa on 2005–2023. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen tilastollinen tutkimus, jossa päätutkimusmenetelmä on lineaarinen monimuuttujaregressioanalyysi. Selitettävä muuttuja on sosiaalisen asuntotuotannon määrä. Selittäviä muuttujia ovat taloussuhdanne, korkotaso sekä rakennuskustannukset. Kontrollimuuttujia ovat yksityinen asuntotuotanto ja vuosi dummy-muuttujat. Aineisto sosiaalisen asuntotuotannon määrästä on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta. Muu aineisto on julkisesti saatavilla Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen sivustoilta.
Sosiaalisen asuntotuotannon tutkimus on keskittynyt kvalitatiivisiin tutkimuksiin, joissa kuvaillaan yksittäisen valtion sosiaalisen asuntotuotannon toteutusta. Tässä tutkielmassa otetaan uudenlainen näkökulma sosiaalisen asuntotuotannon tutkimukseen kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksella saadaan lisää tietoa sosiaalisen asuntotuotannon määrään vaikuttavista tekijöistä tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksen tuloksista havaitaan, että taloussuhdanne, korkotaso ja rakennuskustannukset ovat yhteydessä sosiaalisen asuntotuotannon määrään. Muuttujien yhteys sosiaalisen asuntotuotannon määrään on käänteinen, eli muuttujien arvojen noustessa sosiaalisen asuntotuotannon määrä vähenee. Tuloksissa analysoitiin lisäksi ARA-tuotannon kontrasyklisyyttä. Tulokset viittaavat siihen, että ARA-tuotanto on ollut osittain kontrasyklistä 2000-luvulla. ARAn välimalli vuosina 2009 ja 2010 on onnistunut talouden suhdannekehityksen tasaamisessa. ARA-tuotanto on onnistunut kontrasyklisyyden tavoitteessa matalasuhdanteen aikana, mutta ei korkeasuhdanteessa.