Vakuutuskuorista saatujen tulojen verotuskohtelu kansainvälisissä tilanteissa

Abstract

Vakuutuskuorten verotuskohtelu muuttui merkittävästi vuonna 2020, kun säästöhenkivakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten verotusta muutettiin. Joiltain osin sääntelyä kiristettiin, mutta toisaalta muutokset toivat mukanaan esimerkiksi vakuutuskuorista syntyneiden tappioiden vähennysoikeuden. Vuoden 2020 lakimuutoksista huolimatta esille on aika ajoin noussut erilaisia argumentteja verotuksen kiristämisestä edelleen. Usein vakuutuskuorista saatujen tulojen verotukseen liittyvät kehitysehdotukset ovat sisältäneet yhtymäkohdan kansainvälisiin tilanteisiin, joten on tarkoituksenmukaista tarkastella, miltä vakuutuskuorista saatujen tulojen verotuskohtelu näyttää tällä hetkellä. Tämä tutkielma on lainopillinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää, miten vakuutuskuorista saatavia tuloja verotetaan kansainvälisten tilanteiden ja verosopimusten valossa. Tarkastelu suunnataan aluksi siihen, millä perustein vakuutusyhtiöt voivat toimia ja tarjota vakuutuskuoria Suomessa. Tämän jälkeen tarkastellaan säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen määritelmiä lainsäädännössä. Tällä tarkastelulla pyritään myös selvittämään, millaisia ulkomaisia sopimuksia voidaan pitää kansallisen lainsäädännön mukaisina vakuutuskuorina. Tästä tutkimuksen paino siirtyy verotuskohtelun ja verosopimusmääräysten yksityiskohtaisempaan tarkasteluun. Verosopimukset tuovat verotuskohteluun omat mielenkiintoiset erityispiirteensä ja tutkielmassa avataan myös epätyypillisempiä verosopimusmääräyksiä. Yksityiskohtaisemman tarkastelun tavoitteena on selvittää, millaisiin tilanteisiin säännökset soveltuvat sekä tarkastella, liittyykö säännöksiin tulkintaongelmia. Tutkielmassa käsitellään lisäksi kahta erityisesti kansainvälisiin tilanteisiin liittyvää ongelmaa, joista ensimmäinen liittyy Suomesta saadun tulon määrittelyyn ja toinen lähdeverotuksen aiheuttamiin haasteisiin verotuksen symmetrian kannalta. Näistä ensin mainittu on olennaisessa osassa määritellessä Suomen verotusoikeuden ulottuvuutta. Lähdeverotuksen symmetrian haasteiden tarkastelun tavoitteena on selvittää, onko verovelvollisten verovelvollisuusasemasta johtuva epäsymmetrinen verotuskohtelu oikeutettua rajat ylittävissä tilanteissa, kun kyse on vakuutuskuoriin perustuvista suorituksista. Havaintojen pohjalta voidaan todeta, että verotuskohtelu on pääosin selkeää ja vuoden 2020 verolainsäädännön muutokset ovat olleet tarpeellisia verotuskäytännön selkeyttämiseksi. Voimassa olevan lainsäädännön voidaan todeta olevan myös pääosin verotuksen perusperiaatteiden mukaista, vaikka TVL 35 b §:llä onkin osittain vaikutettu realisointiperiaatteen toteutumiseen. Lainsäädäntö kattaa tavanomaiset tilanteet hyvin ja tulkintahaasteita liittyy lähinnä harvinaisempiin taikka erikoisempiin tilanteisiin, joita ei välttämättä ole kyetty ennakoimaan esimerkiksi lakimuutoksia valmistellessa. Tutkielman yhdeksi ongelmallisimmista kysymyksistä muodostui TVL 10 §:n mukaisen Suomesta saadun tulon määrittely. Tutkielmassa kuvattujen vakuutuskuoritulojen todettiin vastaavan Suomesta saadun tulon määritelmää. Myös lähdeverotuksen symmetriaan liittyy haasteita, joista esimerkkinä voidaan mainita, että rajoitetusti verovelvollisen osittainkin tekemä vakuutusmaksujen vähennys johtaa koko suorituksen verottamiseen pääomatulona. Toisaalta ongelmia esiintyy myös siltä osin, kun rajoitetusti verovelvollinen ei voi tehdä tulostaan vastaavalla tavalla vähennyksiä, kuin yleisesti verovelvollinen.