”Kirjasin sinusta näin, miltä kuulostaa?” : Langattoman potilaskertomuksen käyttö ja potilaan kanssa kirjaaminen - Soveltava etnografinen tutkimus
Vataja, Minna (2024-06-09)
”Kirjasin sinusta näin, miltä kuulostaa?” : Langattoman potilaskertomuksen käyttö ja potilaan kanssa kirjaaminen - Soveltava etnografinen tutkimus
(09.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062859297
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062859297
Tiivistelmä
Langatonta teknologiaa käytetään jo useissa terveydenhuollon yksiköissä. Langattomien potilastietojärjestelmien käyttö on aiempien tutkimusten mukaan yhteydessä työn tehokkuuteen ja sujuvampien työnkulkujen löytymiseen. Lisäksi sähköisten potilastietojärjestelmien integroiminen langattomaan teknologiaan mahdollistaa potilaiden osallistumisen kirjaamisprosessiin ja sitä myötä oman potilaskertomuksensa luomiseen. Sähköisillä potilastietojärjestelmillä ja langattomalla teknologialla voidaan saavuttaa mittavia etuja. Tämän Pro gradu-tutkielman tarkoituksena oli tunnistaa tekijöitä, jotka hoitajien näkemyksen mukaan olivat yhteydessä langattoman potilaskertomuksen käyttöön ja potilaan kanssa kirjaamiseen.
Tutkimus toteutettiin soveltavaa etnografista menetelmää hyödyntäen. Aineisto kerättiin neljän työvuoron pituisen kenttätyön aikana geropsykiatrian vuodeosastolla yhdessä tutkimukseen osallistuneiden hoitajien (n=7) kanssa. Tämän jälkeen kerätty aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Analyysin viitekehyksenä käytettiin muokattua Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT) -mallia. Alustavan analyysin jälkeen kenttätyön aineistonkeruuseen osallistuneet hoitajat (n=4) kutsuttiin fokusryhmähaastatteluun ja hoitotyön esihenkilöt (n=2) yksilöhaastatteluihin. Analyysia syvennettiin yhteistyössä heidän kanssaan.
Tulosten mukaan langattoman teknologian käytön odotettuja hyötyjä olivat muun muassa potilasturvallisuuden parantuminen, ajan säästö ja langattoman teknologian suoma mahdollisuus potilaalle osallistua oman potilaskertomuksensa luomiseen. Teknologian käyttöön liittyvistä kuormitusodotuksista mainittiin kiire yhtenä laitteen käytön opettelua ja käyttöä hankaloittavan tekijänä. Ohjeiden monimutkaisuus, laitteen tai järjestelmän vikatilat koettiin kuormittavina. Teknologian käyttöön liittyvinä sosiaalisina vaikutuksina mainittiin kollegan, esihenkilön tai opiskelijan tuki, joka kannusti ja myötävaikutti laitteen käyttöön. Helpottavina olosuhteina mainittiin organisaation tarjoama tuki muun muassa koulutuksen muodossa. Hoitajat mainitsivat toivovansa lisää erityisesti järjestelmän tai teknologian käyttöönoton jälkeistä koulutusta.
Tämän tutkimuksen perusteella hoitajat kokevat teknologian käytön jossain määrin hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi. He kaipaavat lisää koulutusta, ennen ja jälkeen teknologian käyttöönoton. Lisäksi teknologian käytön opettelu kiireen keskellä koetaan haastavaksi. Teknologian käytön tultua tutummaksi ja rutiininomaisemmaksi teknologian käytön koetaan helpottavan hoitotyötä, sekä parantavan potilas- ja lääketurvallisuutta. Teknologia mahdollistaa lisäksi potilaan osallistumisen oman hoitokertomuksensa luomiseen. Potilastietojärjestelmien ja terveydenhuollon teknologisten ratkaisujen implementoiminen päivittäiseen hoitotyöhön on kriittinen vaihe teknologiasta irti saadun hyötysuhteen ja teknologian käytön jatkuvuuden kannalta. Jatkossa tutkimusta olisi hyvä tehdä tarkastellen potilaan näkökulmasta sitä, minkälaiset teknologiset ratkaisut edistävät heidän osallistumistansa omaan hoitoonsa ja oman hoitokertomuksensa luomiseen. Wireless technology is utilized in numerous healthcare settings. The preference for wireless health records has been shown to correlate with increased work efficiency and smoother workflows. Additionally, the integration of electronic health records with wireless technology enables patient involvement in the documentation process, thereby facilitating the creation of their own health records. Significant benefits can be achieved through electronic health records and wireless technology. The purpose of this Master's thesis was to identify factors perceived by nurses to be associated with the use of wireless health records or documentation with patients.
The study was conducted using an applied ethnographic data collection method. Data was collected with nurses (n=7) during four work shifts on a geropsychiatric inpatient unit. Subsequently, the collected data was analyzed using deductive content analysis. A modified Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT) model was used as the analytical framework. Following the analysis, nurses who participated in the fieldwork (n=4) were invited to a focus group interview, and nursing supervisors (n=2) to individual interviews. The analysis was further developed in collaboration.
According to the results, expected benefits of wireless technology use included improved patient safety and time savings. Expectations of workload associated with technology use included time pressure as a factor complicating device learning and use. Complexity of instructions and device or system malfunctions were perceived as burdensome. Social impacts of technology use mentioned included support from colleagues, supervisors, or students, which encouraged and facilitated device use. Support provided by the organization, such as training, was mentioned as a facilitating condition. Nurses expressed a desire for more post-implementation training, particularly related to system or technology use.
As a conclusion, nurses find the use of technology difficult, complex, and time-consuming. They desire more training both before and after the implementation of technology. Additionally, learning to use technology in the midst of a hurry is challenging. Once technology use becomes more familiar and routine, it is perceived to facilitate nursing work and improve both patient- and medication safety. Moreover, technology enables patient participation in the creation of their own health records. The implementation of electronic health records and technological solutions into daily nursing practice is a critical phase for achieving the benefits of technology and ensuring the continuity of its use. In the future, research should focus on examining from the patient's perspective what types of technological solutions promote their involvement in their own care and the creation of their own health records.
Tutkimus toteutettiin soveltavaa etnografista menetelmää hyödyntäen. Aineisto kerättiin neljän työvuoron pituisen kenttätyön aikana geropsykiatrian vuodeosastolla yhdessä tutkimukseen osallistuneiden hoitajien (n=7) kanssa. Tämän jälkeen kerätty aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Analyysin viitekehyksenä käytettiin muokattua Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT) -mallia. Alustavan analyysin jälkeen kenttätyön aineistonkeruuseen osallistuneet hoitajat (n=4) kutsuttiin fokusryhmähaastatteluun ja hoitotyön esihenkilöt (n=2) yksilöhaastatteluihin. Analyysia syvennettiin yhteistyössä heidän kanssaan.
Tulosten mukaan langattoman teknologian käytön odotettuja hyötyjä olivat muun muassa potilasturvallisuuden parantuminen, ajan säästö ja langattoman teknologian suoma mahdollisuus potilaalle osallistua oman potilaskertomuksensa luomiseen. Teknologian käyttöön liittyvistä kuormitusodotuksista mainittiin kiire yhtenä laitteen käytön opettelua ja käyttöä hankaloittavan tekijänä. Ohjeiden monimutkaisuus, laitteen tai järjestelmän vikatilat koettiin kuormittavina. Teknologian käyttöön liittyvinä sosiaalisina vaikutuksina mainittiin kollegan, esihenkilön tai opiskelijan tuki, joka kannusti ja myötävaikutti laitteen käyttöön. Helpottavina olosuhteina mainittiin organisaation tarjoama tuki muun muassa koulutuksen muodossa. Hoitajat mainitsivat toivovansa lisää erityisesti järjestelmän tai teknologian käyttöönoton jälkeistä koulutusta.
Tämän tutkimuksen perusteella hoitajat kokevat teknologian käytön jossain määrin hankalaksi, monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi. He kaipaavat lisää koulutusta, ennen ja jälkeen teknologian käyttöönoton. Lisäksi teknologian käytön opettelu kiireen keskellä koetaan haastavaksi. Teknologian käytön tultua tutummaksi ja rutiininomaisemmaksi teknologian käytön koetaan helpottavan hoitotyötä, sekä parantavan potilas- ja lääketurvallisuutta. Teknologia mahdollistaa lisäksi potilaan osallistumisen oman hoitokertomuksensa luomiseen. Potilastietojärjestelmien ja terveydenhuollon teknologisten ratkaisujen implementoiminen päivittäiseen hoitotyöhön on kriittinen vaihe teknologiasta irti saadun hyötysuhteen ja teknologian käytön jatkuvuuden kannalta. Jatkossa tutkimusta olisi hyvä tehdä tarkastellen potilaan näkökulmasta sitä, minkälaiset teknologiset ratkaisut edistävät heidän osallistumistansa omaan hoitoonsa ja oman hoitokertomuksensa luomiseen.
The study was conducted using an applied ethnographic data collection method. Data was collected with nurses (n=7) during four work shifts on a geropsychiatric inpatient unit. Subsequently, the collected data was analyzed using deductive content analysis. A modified Unified Theory of Acceptance and Use of Technology (UTAUT) model was used as the analytical framework. Following the analysis, nurses who participated in the fieldwork (n=4) were invited to a focus group interview, and nursing supervisors (n=2) to individual interviews. The analysis was further developed in collaboration.
According to the results, expected benefits of wireless technology use included improved patient safety and time savings. Expectations of workload associated with technology use included time pressure as a factor complicating device learning and use. Complexity of instructions and device or system malfunctions were perceived as burdensome. Social impacts of technology use mentioned included support from colleagues, supervisors, or students, which encouraged and facilitated device use. Support provided by the organization, such as training, was mentioned as a facilitating condition. Nurses expressed a desire for more post-implementation training, particularly related to system or technology use.
As a conclusion, nurses find the use of technology difficult, complex, and time-consuming. They desire more training both before and after the implementation of technology. Additionally, learning to use technology in the midst of a hurry is challenging. Once technology use becomes more familiar and routine, it is perceived to facilitate nursing work and improve both patient- and medication safety. Moreover, technology enables patient participation in the creation of their own health records. The implementation of electronic health records and technological solutions into daily nursing practice is a critical phase for achieving the benefits of technology and ensuring the continuity of its use. In the future, research should focus on examining from the patient's perspective what types of technological solutions promote their involvement in their own care and the creation of their own health records.