Ikääntyneiden liikkuminen, elämänlaatu ja elintila ympärivuorokautisessa palveluasumisessa sekä ympäristön muutokset
Kankaanranta, Irene (2024-06-25)
Ikääntyneiden liikkuminen, elämänlaatu ja elintila ympärivuorokautisessa palveluasumisessa sekä ympäristön muutokset
(25.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072562009
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072562009
Tiivistelmä
Ikääntyneiden määrä Suomessa lisääntyy ja pelkästään liikkumattomuuden tiedetään aiheuttavan ison osan ympärivuorokautisen palveluasumisen hoidon kustannuksista. Laitoshoidossa asuvien ikääntyneiden kohdalla liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia fyysiseen aktiivisuuteen, psyykkiseen hyvinvointiin, elämänlaatuun ja elintilan laajuuteen.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin, voidaanko toteutettavilla ympäristömuutoksilla saada aikaan muutosta ikääntyneiden fyysiseen aktiivisuuteen, elämänlaatuun ja elintilan laajuuteen. Oletuksena eli hypoteesina oli, että tehtävillä ympäristömuutoksilla on positiivisia vaikutuksia edellä mainittuihin asiakokonaisuuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ympäristön muutoksista, joilla voidaan edistää ikääntyneiden liikkumista, parantaa elämänlaatua ja laajentaa elintilaa.
Tämä tutkimus oli osa tutkimusprojektia Ikääntyneiden liikkumisen lisääminen ympärivuorokautisen hoidon ympäristötekijöitä muokkaamalla: osallistava toimintatutkimus. Tämä tutkimus sijoittui kyseisen toimintatutkimuksen syklin (suunnittele, toimi, reflektoi, arvioi) osioista kohtaan arviointi. Tutkimusasetelmana oli kvasikokeellinen kontrolloimaton ennen-jälkeen asetelma. Kvasikokeellisen tutkimuksen avulla pyrittiin osoittamaan intervention vaikuttavuus ja arvioimaan, saatiinko toteutetuilla muutoksilla aikaan positiivista muutosta ikääntyneiden liikkumisessa, elämänlaadussa ja elintilan laajuudessa. Aineisto kerättiin liikeaktiviteettia mittaavilla aktigrafeilla (Fibion sens motion for research) ja strukturoiduilla kyselylomakkeilla elämänlaadun (WHOQoL-Bref) ja elintilan laajuuden (Nursing Home Life Space Diameter) mittaamiseksi. Aineisto analysoitiin tilastollisella analyysilla SPSS-ohjelmalla. Tutkimusaineistoa ja -tuloksia kuvattiin tilastollisesti keskiarvoina ja osallistujamäärinä. Ennen ja jälkeen mittausten tuloksia verrattiin toisiinsa, jotta voitiin havaita, tapahtuiko muuttujissa muutoksia.
Tutkimuksen osallistujamäärä oli alkumittauksissa viisitoista ja loppumittauksissa kolmetoista. Osallistujista 76,9 % oli naisia ja 38,5 % miehiä. Osallistujien ikäjakauma oli 65-102 vuotta ja keski-ikä 83,7 vuotta. Osallistujien fyysinen aktiivisuus lisääntyi tutkimuksen aikana keskimäärin 1h 20 min/vko (alkumittaus 7,72 h/vko, loppumittaus 9,05 h/vko, p=0,199) ja makuulla vietetyn ajan määrä väheni keskimäärin 3h 46 min/vko (alkumittaus 112,84 h/vko, loppumittaus 109,06 h/vko, p=0,05). Osallistujien elämänlaadun pisteissä tapahtui 2,3 pisteen verran huonontumista (alkumittaus 38,10, loppumittaus 35,80, p=0,215) ja elintilan laajuuden pisteet huononivat mittausjaksojen välillä 4,62 pistettä (alkumittaus 23,08, loppumittaus 18,46, p=0,01).
Saadut tutkimustulokset ovat samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa. Tutkimustulosten perusteella ei voida kuitenkaan tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä vaan on tutkittava lisää, miten ikääntyneiden liikkumista voidaan lisätä ympäristömuutoksilla, miten liikkumista voidaan tukea ympäristömuutoksilla ja miten ympäristömuutoksilla voidaan mahdollisesti parantaa elämänlaatua sekä laajentaa ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaiden elintilaa.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin, voidaanko toteutettavilla ympäristömuutoksilla saada aikaan muutosta ikääntyneiden fyysiseen aktiivisuuteen, elämänlaatuun ja elintilan laajuuteen. Oletuksena eli hypoteesina oli, että tehtävillä ympäristömuutoksilla on positiivisia vaikutuksia edellä mainittuihin asiakokonaisuuksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa ympäristön muutoksista, joilla voidaan edistää ikääntyneiden liikkumista, parantaa elämänlaatua ja laajentaa elintilaa.
Tämä tutkimus oli osa tutkimusprojektia Ikääntyneiden liikkumisen lisääminen ympärivuorokautisen hoidon ympäristötekijöitä muokkaamalla: osallistava toimintatutkimus. Tämä tutkimus sijoittui kyseisen toimintatutkimuksen syklin (suunnittele, toimi, reflektoi, arvioi) osioista kohtaan arviointi. Tutkimusasetelmana oli kvasikokeellinen kontrolloimaton ennen-jälkeen asetelma. Kvasikokeellisen tutkimuksen avulla pyrittiin osoittamaan intervention vaikuttavuus ja arvioimaan, saatiinko toteutetuilla muutoksilla aikaan positiivista muutosta ikääntyneiden liikkumisessa, elämänlaadussa ja elintilan laajuudessa. Aineisto kerättiin liikeaktiviteettia mittaavilla aktigrafeilla (Fibion sens motion for research) ja strukturoiduilla kyselylomakkeilla elämänlaadun (WHOQoL-Bref) ja elintilan laajuuden (Nursing Home Life Space Diameter) mittaamiseksi. Aineisto analysoitiin tilastollisella analyysilla SPSS-ohjelmalla. Tutkimusaineistoa ja -tuloksia kuvattiin tilastollisesti keskiarvoina ja osallistujamäärinä. Ennen ja jälkeen mittausten tuloksia verrattiin toisiinsa, jotta voitiin havaita, tapahtuiko muuttujissa muutoksia.
Tutkimuksen osallistujamäärä oli alkumittauksissa viisitoista ja loppumittauksissa kolmetoista. Osallistujista 76,9 % oli naisia ja 38,5 % miehiä. Osallistujien ikäjakauma oli 65-102 vuotta ja keski-ikä 83,7 vuotta. Osallistujien fyysinen aktiivisuus lisääntyi tutkimuksen aikana keskimäärin 1h 20 min/vko (alkumittaus 7,72 h/vko, loppumittaus 9,05 h/vko, p=0,199) ja makuulla vietetyn ajan määrä väheni keskimäärin 3h 46 min/vko (alkumittaus 112,84 h/vko, loppumittaus 109,06 h/vko, p=0,05). Osallistujien elämänlaadun pisteissä tapahtui 2,3 pisteen verran huonontumista (alkumittaus 38,10, loppumittaus 35,80, p=0,215) ja elintilan laajuuden pisteet huononivat mittausjaksojen välillä 4,62 pistettä (alkumittaus 23,08, loppumittaus 18,46, p=0,01).
Saadut tutkimustulokset ovat samansuuntaisia aiemman tutkimustiedon kanssa. Tutkimustulosten perusteella ei voida kuitenkaan tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä vaan on tutkittava lisää, miten ikääntyneiden liikkumista voidaan lisätä ympäristömuutoksilla, miten liikkumista voidaan tukea ympäristömuutoksilla ja miten ympäristömuutoksilla voidaan mahdollisesti parantaa elämänlaatua sekä laajentaa ympärivuorokautisen palveluasumisen asukkaiden elintilaa.