Sähkökemialliset kennot -harjoitustyön kehittäminen
Kärki, Julius (2024-06-26)
Sähkökemialliset kennot -harjoitustyön kehittäminen
Kärki, Julius
(26.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072561932
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024072561932
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -työn tarkoituksena oli kehittää sähkökemialliset kennot harjoitustyön työohjetta. Kyseinen harjoitustyö on osa Turun yliopiston ensimmäisen vuoden kemian opiskelijoiden pakollista harjoitustyökurssia. Harjoitustöillä on kokeellisissa luonnontieteissä, jollaista kemia edustaa, suuri merkitys opitun asian ja tiedon konkretisoinnissa ja ymmärtämisessä. Harjoitustyötä kehitettiin kehittämistutkimus tutkimusmenetelmän avulla. Kyseessä on verrattain nuori tutkimusmenetelmä, joka on kehitetty juuri tällaisia tutkimuksia varten. Menetelmässä aloitetaan kartoittamalla ongelma, kehittämisestä luodaan suunnitelma, jonka jälkeen toteutetaan itse kehitystyö. Tämän jälkeen suoritetaan käytännön testaus kehitystyön kohteelle, eli tässä työssä käytettävälle työohjeelle. Tätä työohjetta pääsivät testaamaan Turun yliopiston ensimmäisen vuoden kemian opiskelijat ja lisäksi heiltä kerättiin arvokasta palautetta. Käytännön testauksen aikana kerätyn datan ja saadun palautteen avulla arvioitiin kehitettyä työohjetta. Kehittämistyössä taulukointi todettiin oivaksi työkaluksi koota ongelmia ja ratkaisuehdotuksia selkeästi yhteen. Esimerkiksi osa työohjeen valokuvista oli hieman vanhakantaisia, eikä työvaiheiden suoritusjärjestystä ei koettu hyväksi. Näiden lisäksi työkerrasta haluttiin sellainen, joka jäisi harjoitustyön suorittajalle mieleen. Näillä seikoilla pyrittiin siis muodostamaan mielekäs harjoitustyö. Työohje käsittelee sähkökemiallisia kennoja. Sähkökemia koetaan usein vaikeaksi osa-alueeksi, mahdollisesti vaikeiden sanaparien vuoksi, kuten anodi ja katodi, sillä ne menevät vahingossakin sekaisin. Kehitetty työohje ja ennakkotehtävät pyrkivät ehkäisemään virhekäsitysten muodostumisia ja jo muodostuneita virhekäsityksiä pyritään osin korjaamaankin. Tähän pyritään selkein ennakkotehtävin ja työkerran yksinkertaisin työvaihein. Tämä valikoitui kehittämistyön kohteeksi, sillä tätä työohjetta ei ollut pitkään aikaan uudistettu. Tuloksena saatiin harjoitustyö, joka on mieleen jäävä ja muodostuu selkeistä työvaiheista selkeässä järjestyksessä. Lisäksi kehitettiin lyhyet, mutta mielekkäät ennakkotehtävät, jotka käsittelevät koko työohjetta. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan kehittämistyössä onnistuttiin ja tavoite saavutettiin. Täysin ongelmatonta harjoitustyön kehittäminen ei ollut, mutta useinkaan kehittämistyöt eivät ole täysin ongelmattomia.