ESG:n yhteys yrityksen taloudelliseen suoriutumiseen kriisiaikana : Empiirinen tutkimus pohjoismaisista yrityksistä Ukrainan sodan aikana

Abstract

Vastuullisuuden merkitys liiketaloustieteessä on kasvanut viime vuosina ja jatkaa kasvuaan. Regulaatio on kiristynyt Euroopassa ja ympäri maailman aiheuttaen kasvavia vaatimuksia yritystoiminnalle ja toiminnasta raportoimiselle. Virallisten vallanpitäjien laatimien lakien lisäksi yritysten tulee huomioida yhteiskunnassa vallitsevat yleiset epäviralliset sosiaaliset odotukset, jotka huomioimalla yritykset voivat luoda kilpailuetua kiristyneessä kilpailuympäristössä. Vastuullisuus on kehittynyt käsittämään ESG:n, jolla tarkoitetaan vastuullista toimintaa, jossa huomioidaan ympäristö-, sosiaalinen ja hyvän hallintotavan ulottuvuus. Nykyään yritykset ja muut markkinaosapuolet huomioivat ESG:n. Kasvaneen kiinnostuksen takia ESG:n ja taloudellisen suoriutumisen välistä yhteyttä tutkiva kirjallisuus on nykyään varsin laajaa, mutta tutkimukset ovat osoittaneet vaihtelevia tuloksia. Aihetta on kuitenkin tutkittu vielä olemattomasti pohjoismaisella aineistolla sekä Ukrainan sodan aikana, joten lisätutkimukselle on tarvetta. Tämä tutkimus pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Tässä tutkimuksessa tutkitaan pohjoismaisten yritysten ESG:n ja kokonaispääoman tuottoasteella mitatun taloudellisen suoriutumisen välistä yhteyttä Ukrainan sodan aikana. Tutkielmassa hyödynnetään nomoteettista tutkimusotetta, ja tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkimusmenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysia, joka toteutetaan pienimmän neliösumman estimointimenetelmällä. Tutkimusaineisto muodostuu pohjoismaisten (Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti ja Tanska) vaihdetuimmista pörssiyrityksistä kattaen 81 havaintoa vuodelta 2022. Tutkimusaineisto kerättiin Refinitiv Eikon -tietokannasta. Tietokannasta kerättiin yritysten ESG-pisteet ja muut taloudelliset tiedot tutkielman regressioanalyysia varten. Regressioanalyysi sisältää neljä regressiomallia, joissa tarkastellaan yksittäin ESG:n kokonaisuutta ja sen kolmea ulottuvuutta. Yrityksen saamat ESG-pisteet muodostavat mallin selittävän muuttujan ja sen yhteyttä tarkastellaan selitettävään muuttujaan, joka on yrityksen taloudellista suoriutumista kuvaava kokonaispääoman tuottoaste. Lisäksi ulkopuolisia tekijöitä kontrolloidaan kontrollimuuttujilla, joita ovat yrityksen velkaantuneisuus ja koko. Mallit ja niiden muuttujat perustuvat aikaisempaan kirjallisuuteen, ja niiden avulla testataan teoreettisen viitekehyksen pohjalta laadittuja tutkimushypoteeseja. Tutkimustulokset osoittavat, että pohjoismaisten yritysten ESG:n kokonaisuudella ja kokonaispääoman tuottoasteella mitatun taloudellisen suoriutumisen välinen yhteys on negatiivinen ja tilastollisesti merkitsevä Ukrainan sodan aikana. Tarkempi analyysi ESG:n ulottuvuuksista osoittaa, että ympäristöulottuvuuden ja taloudellisen suoriutumisen välinen yhteys on myös negatiivinen ja tilastollisesti merkitsevä. Toisaalta sosiaalisella ja hyvän hallintotavan ulottuvuudella ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä taloudelliseen suoriutumiseen. Vastuullisen toiminnan selittämiseksi valtavirtana on hyödyntää kolmea teoriaa, jotka ovat sidosryhmä-, legitimaatio- ja institutionaalinen teoria. Peilatessa tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin havaitaan tulosten olevan osittain epäyhteneväisiä. Tutkimuksella on kuitenkin arvokas ja hyödyllinen panos akateemiselle kirjallisuudelle, ja täten se täydentää esiintynyttä tutkimusaukkoa.