Tietojenkalastelua koskevat vastuukysymykset kuluttajan ja palveluntarjoajan välisessä suhteessa : Kuka kantaa riskin?
Karasti, Maria (2024-08-15)
Tietojenkalastelua koskevat vastuukysymykset kuluttajan ja palveluntarjoajan välisessä suhteessa : Kuka kantaa riskin?
Karasti, Maria
(15.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082866676
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082866676
Tiivistelmä
Tietojenkalastelu on nykyisin yleinen ja kasvava jokaista internetissä toimivaa tahoa koskettava
ongelma. Nykyisessä toimintaympäristössä erilaisten maksu- ja tunnistusvälineiden käyttö on
kuluttajille arkipäivää. Pienikin virhe saattaa aiheuttaa huomattavia taloudellisia seuraamuksia.
Tutkielmassa tarkastellaan tietojenkalastelutilanteita ja niistä johtuvia vastuukysymyksiä. Tutkielman
tarkoituksena on selvittää, kuka kantaa taloudellisen riskin tilanteissa, joissa tietojenkalastelulla
aiheutetaan taloudellista vahinkoa kuluttajalle. Tarkastelussa on palveluntarjoajan ja kuluttajan
asemassa olevan yksityishenkilön välinen suhde. Tutkielmassa palveluntarjoajana on pääosin pankki,
mutta myös muita tilanteita käsitellään.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa selvitetään tietojenkalasteluilmiöön
soveltuvien oikeussäädösten sisältöä sekä tulkitaan ja systematisoidaan ilmiön suhdetta voimassa
olevaan oikeuteen. Tutkielmassa tarkastellaan tutkimuskysymyksiä oikeuskäytännön,
oikeuskirjallisuuden ja virallislähteiden avulla. Oikeuskäytännön osalta käsittelyssä ovat erityisesti
FINEn Pankkilautakunnan antamat ratkaisut, mutta myös kahta korkeimman oikeuden
ennakkopäätöstä on tarkasteltu soveltuvin osin. Käytännön tilanteiden avulla saadaan parempi
ymmärrys siitä, onko nykyinen sääntely tosiasiassa riittävää. Ilmiön ollessa maailmalaajuinen
käsittelyssä ovat myös EU-oikeuden asettamat lähtökohdat ja lisäksi tarkastelussa on Yhdysvaltojen
oikeusjärjestelmän suhtautuminen tietojenkalasteluilmiöön oikeusvertailevan tutkimuksen elementtejä
hyödyntäen.
Tutkielmassa havaitaan Suomen oikeusjärjestelmän pääosin kattavan ilmiöstä aiheutuvat
vastuukysymykset. Maksupalvelulaki ja vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä
luottamuspalveluista annettu laki asettavat tietyt tämän tutkielman kannalta keskeisimmät
toimintavelvoitteet asian osapuolille. Kuluttajan asemassa oleva yksityishenkilö ei lähtökohtaisesti
vastaa oikeudettomasta käytöstä ja kuluttajaa koskevat vastuutilanteet on määritelty laissa
vähimmäispakottavasti. Epäselvyyttä kuitenkin aiheuttavat laissa käytettyjen käsitteiden määrittely ja
tulkinta. Tapauskohtaisen harkinnan tärkeys korostuu tietojenkalastelua koskevissa käytännön
tilanteissa, erityisesti kun tarkastellaan, mitä törkeällä huolimattomuudella ja oikeudettomalla käytöllä
käytännössä tarkoitetaan. Osa reaalimaailman tilanteissa vaadittavista käytänteistä ovat vielä
tietojenkalastelutilanteiden kannalta vakiintumattomia. Siten erityisesti asiaa koskeva uusi
oikeuskäytäntö nähdään jatkossakin ilmiön kannalta tärkeänä.
ongelma. Nykyisessä toimintaympäristössä erilaisten maksu- ja tunnistusvälineiden käyttö on
kuluttajille arkipäivää. Pienikin virhe saattaa aiheuttaa huomattavia taloudellisia seuraamuksia.
Tutkielmassa tarkastellaan tietojenkalastelutilanteita ja niistä johtuvia vastuukysymyksiä. Tutkielman
tarkoituksena on selvittää, kuka kantaa taloudellisen riskin tilanteissa, joissa tietojenkalastelulla
aiheutetaan taloudellista vahinkoa kuluttajalle. Tarkastelussa on palveluntarjoajan ja kuluttajan
asemassa olevan yksityishenkilön välinen suhde. Tutkielmassa palveluntarjoajana on pääosin pankki,
mutta myös muita tilanteita käsitellään.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Tutkielmassa selvitetään tietojenkalasteluilmiöön
soveltuvien oikeussäädösten sisältöä sekä tulkitaan ja systematisoidaan ilmiön suhdetta voimassa
olevaan oikeuteen. Tutkielmassa tarkastellaan tutkimuskysymyksiä oikeuskäytännön,
oikeuskirjallisuuden ja virallislähteiden avulla. Oikeuskäytännön osalta käsittelyssä ovat erityisesti
FINEn Pankkilautakunnan antamat ratkaisut, mutta myös kahta korkeimman oikeuden
ennakkopäätöstä on tarkasteltu soveltuvin osin. Käytännön tilanteiden avulla saadaan parempi
ymmärrys siitä, onko nykyinen sääntely tosiasiassa riittävää. Ilmiön ollessa maailmalaajuinen
käsittelyssä ovat myös EU-oikeuden asettamat lähtökohdat ja lisäksi tarkastelussa on Yhdysvaltojen
oikeusjärjestelmän suhtautuminen tietojenkalasteluilmiöön oikeusvertailevan tutkimuksen elementtejä
hyödyntäen.
Tutkielmassa havaitaan Suomen oikeusjärjestelmän pääosin kattavan ilmiöstä aiheutuvat
vastuukysymykset. Maksupalvelulaki ja vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä
luottamuspalveluista annettu laki asettavat tietyt tämän tutkielman kannalta keskeisimmät
toimintavelvoitteet asian osapuolille. Kuluttajan asemassa oleva yksityishenkilö ei lähtökohtaisesti
vastaa oikeudettomasta käytöstä ja kuluttajaa koskevat vastuutilanteet on määritelty laissa
vähimmäispakottavasti. Epäselvyyttä kuitenkin aiheuttavat laissa käytettyjen käsitteiden määrittely ja
tulkinta. Tapauskohtaisen harkinnan tärkeys korostuu tietojenkalastelua koskevissa käytännön
tilanteissa, erityisesti kun tarkastellaan, mitä törkeällä huolimattomuudella ja oikeudettomalla käytöllä
käytännössä tarkoitetaan. Osa reaalimaailman tilanteissa vaadittavista käytänteistä ovat vielä
tietojenkalastelutilanteiden kannalta vakiintumattomia. Siten erityisesti asiaa koskeva uusi
oikeuskäytäntö nähdään jatkossakin ilmiön kannalta tärkeänä.