Johdon ohjausjärjestelmien rooli työntekijöiden sitouttamisessa kilpailijatiedon hallintaan
Yli-Urpo, Tapio (2024-08-19)
Johdon ohjausjärjestelmien rooli työntekijöiden sitouttamisessa kilpailijatiedon hallintaan
Yli-Urpo, Tapio
(19.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024083067396
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024083067396
Tiivistelmä
Kilpailijatieto on keskeisessä asemassa tavoitteiden saavuttamisessa ja markkinaosuuksien
säilyttämisessä. Kilpailuympäristö kehittyy jatkuvasti esimerkiksi globalisaation ja teknologisen
kehityksen myötä, jolloin kilpailijoiden toimintaa on tärkeää seurata. Kilpailijatiedon hallinnan
avulla pyritään tuottamaan kilpailijatietoa päätöksenteon tueksi. Työntekijät ovat tässä
keskeisessä asemassa, sillä he voivat saada merkityksellistä kilpailijatietoa ja tunnistaa
markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Heidän sitoutumisensa kilpailijatiedon hallintaan on tärkeää,
sillä sitoutuneet työntekijät seuraavat kilpailijoita aktiivisesti ja raportoivat tietoa ajantasaisesti
johdolle. Työntekijöitä voidaan sitouttaa johdon ohjausjärjestelmän avulla, joka tässä
tutkielmassa käsittää suunnittelun, palkitsemisen, suoritusmittauksen, hallintomallin ja kulttuurin.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin johdon ohjausjärjestelmän kautta
työntekijöitä sitoutetaan kilpailijatiedon hallintaan.
Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla henkilöitä neljästä eri suomalaisesta yrityksestä,
jotka toimivat kilpailluilla markkinoilla. Tutkielman kohdeorganisaatiot olivat kaikki
suuryrityksiä, joille kilpailijatiedon hallinta nähdään tärkeäksi. Tämän perusteella saatiin
monipuolinen käsitys, millä tavoin henkilöstöä sitoutetaan kilpailijatiedon hallintaan. Tutkielma
toteutettiin teemahaastatteluin, missä korostuu haastateltavien kokemukset ja käsitykset aiheesta.
Haastatellut aineistot koottiin teemoittain ja analysoitiin teorialähtöisesti, jolloin pystyttiin
havaitsemaan henkilöstön sitouttamista johdon ohjausjärjestelmillä kilpailijatiedon hallinnan
näkökulmasta.
Yrityksissä kilpailijatiedon hallinta nähtiin merkittävässä roolissa kilpailijaseurannan ja
päätöksenteon osalta. Työntekijöiden osallisuus oli myös tärkeässä roolissa erityisesti
kilpailijatiedon keräämisessä ja kommunikoinnissa. Kilpailijatiedon hallintaa ei käsitetty
yrityksissä prosessimaisesti, vaan se nähtiin jatkuvana ja melko vakiintuneena toimintatapana,
vaikka toimintatavat erosivat kohdeorganisaatioiden kesken. Kirjallisuudessa esitetyn
kilpailijatiedon hallinnan prosessin vaiheita pystyttiin selkeästi tunnistamaan ja työntekijöiden
sitouttaminen nähtiin olevan toiminnan kannalta keskeisessä roolissa.
Eri kontrollimekanismit vaikuttivat vaihtelevasti työntekijöiden sitouttamisessa. Kilpailijatieto
nähtiin vaikeasti mitattavana, jolloin kyberneettiset kontrollit ja palkitsemiskontrollit eivät olleet
merkittävässä asemassa työntekijöiden sitoutumisessa. Suunnittelukontrollit eivät vaikuttaneet
työntekijöiden sitoutumiseen. Työntekijöiden sitouttamisessa näkyvät kuitenkin vahvasti sekä
hallinnolliset kontrollit että kulttuurikontrollit. Nämä vaikuttavat keskenään vahvasti edistäen
kommunikaatiota ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Nämä kontrollit nähtiin sitouttavan
työntekijöitä vahvimmin kilpailijatiedon keräämisessä, analysoinnissa ja kommunikoinnissa.
Työntekijän osaamista ja tietoa pystyttiin siten hyödyntämään kilpailijatiedon hallinnassa.
säilyttämisessä. Kilpailuympäristö kehittyy jatkuvasti esimerkiksi globalisaation ja teknologisen
kehityksen myötä, jolloin kilpailijoiden toimintaa on tärkeää seurata. Kilpailijatiedon hallinnan
avulla pyritään tuottamaan kilpailijatietoa päätöksenteon tueksi. Työntekijät ovat tässä
keskeisessä asemassa, sillä he voivat saada merkityksellistä kilpailijatietoa ja tunnistaa
markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Heidän sitoutumisensa kilpailijatiedon hallintaan on tärkeää,
sillä sitoutuneet työntekijät seuraavat kilpailijoita aktiivisesti ja raportoivat tietoa ajantasaisesti
johdolle. Työntekijöitä voidaan sitouttaa johdon ohjausjärjestelmän avulla, joka tässä
tutkielmassa käsittää suunnittelun, palkitsemisen, suoritusmittauksen, hallintomallin ja kulttuurin.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin johdon ohjausjärjestelmän kautta
työntekijöitä sitoutetaan kilpailijatiedon hallintaan.
Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla henkilöitä neljästä eri suomalaisesta yrityksestä,
jotka toimivat kilpailluilla markkinoilla. Tutkielman kohdeorganisaatiot olivat kaikki
suuryrityksiä, joille kilpailijatiedon hallinta nähdään tärkeäksi. Tämän perusteella saatiin
monipuolinen käsitys, millä tavoin henkilöstöä sitoutetaan kilpailijatiedon hallintaan. Tutkielma
toteutettiin teemahaastatteluin, missä korostuu haastateltavien kokemukset ja käsitykset aiheesta.
Haastatellut aineistot koottiin teemoittain ja analysoitiin teorialähtöisesti, jolloin pystyttiin
havaitsemaan henkilöstön sitouttamista johdon ohjausjärjestelmillä kilpailijatiedon hallinnan
näkökulmasta.
Yrityksissä kilpailijatiedon hallinta nähtiin merkittävässä roolissa kilpailijaseurannan ja
päätöksenteon osalta. Työntekijöiden osallisuus oli myös tärkeässä roolissa erityisesti
kilpailijatiedon keräämisessä ja kommunikoinnissa. Kilpailijatiedon hallintaa ei käsitetty
yrityksissä prosessimaisesti, vaan se nähtiin jatkuvana ja melko vakiintuneena toimintatapana,
vaikka toimintatavat erosivat kohdeorganisaatioiden kesken. Kirjallisuudessa esitetyn
kilpailijatiedon hallinnan prosessin vaiheita pystyttiin selkeästi tunnistamaan ja työntekijöiden
sitouttaminen nähtiin olevan toiminnan kannalta keskeisessä roolissa.
Eri kontrollimekanismit vaikuttivat vaihtelevasti työntekijöiden sitouttamisessa. Kilpailijatieto
nähtiin vaikeasti mitattavana, jolloin kyberneettiset kontrollit ja palkitsemiskontrollit eivät olleet
merkittävässä asemassa työntekijöiden sitoutumisessa. Suunnittelukontrollit eivät vaikuttaneet
työntekijöiden sitoutumiseen. Työntekijöiden sitouttamisessa näkyvät kuitenkin vahvasti sekä
hallinnolliset kontrollit että kulttuurikontrollit. Nämä vaikuttavat keskenään vahvasti edistäen
kommunikaatiota ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Nämä kontrollit nähtiin sitouttavan
työntekijöitä vahvimmin kilpailijatiedon keräämisessä, analysoinnissa ja kommunikoinnissa.
Työntekijän osaamista ja tietoa pystyttiin siten hyödyntämään kilpailijatiedon hallinnassa.