Seuraeläinten oikeudellinen asema ja sen vahvistaminen
Ihajärvi, Tanja (2024-08-02)
Seuraeläinten oikeudellinen asema ja sen vahvistaminen
Ihajärvi, Tanja
(02.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090469042
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024090469042
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan seuraeläinten oikeudellista asemaa, joka määrittyy monen eri oikeudenalan
kautta. Tarkoituksena on selvittää, onko seuraeläimiin sovellettava lainsäädäntö pysynyt yhä
relevanttina, vaikka seuraeläinten asema yhteiskunnassamme on kehittynyt nopeasti. Tutkielmassa
tarkastellaan myös keinoja seuraeläinten oikeudellisen aseman parantamiseksi.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä on käytetty lainoppia. Tutkielman monioikeustieteellisen luonteen
vuoksi lähteenä käytetty aineisto koostuu eri oikeudenalojen aloille sijoittuvasta lainsäädännöstä, lain
esitöistä, oikeustapauksista ja -kirjallisuudesta. Aiheen universaaliuden vuoksi lähdeaineistona on
käytetty myös ulkomaalaista aineistoa etenkin de lege ferenda -kannanottoja muodostettaessa.
Seuraeläimet elävät ihmisten kanssa erityisen läheisessä suhteessa. Tästä huolimatta ne ovat
oikeusjärjestelmämme näkökulmasta irtaimia esineitä. Seuraeläinten esineaseman ongelmallisuus
ilmenee ensinnäkin siten, että ne arvostetaan samoin perustein kuin muut irtaimet esineet. Tämän
seurauksena eläimen erityisyyttä elävä olentona ei huomioida esimerkiksi vahingonkorvausoikeudessa
määritettäessä eläimen vahingoittumiseen liittyvien kustannusten korvattavuutta. Toiseksi seuraeläinten
esineasema näyttäytyy ongelmallisena, koska seuraeläimiä koskevissa toimissa tai päätöksissä, kuten
omistajuutta koskevissa kiistoissa, ei tarvitse ottaa huomioon eläimen intressejä. Riittävää on, että
toiminta tapahtuu hyvinvointilainsäädännön puitteissa.
Edellä mainittuihin ongelmiin voidaan puuttua seuraeläinten oikeudellista asemaa vahvistamalla. Tämä
voi tapahtua ensinnäkin siirtämällä seuraeläimet käsitteellisesti pois esineiden kategoriasta. Toiseksi
seuraeläinten oikeudellisen aseman vahvistaminen edellyttää ihmisen ja seuraeläimen välisen
omistussuhteen muuttamista huoltosuhteen kaltaiseksi joko uudella lailla tai sisällyttämällä huoltoa
koskevat säännökset eläinten hyvinvointilakiin. Seuraeläimen uuteen asemaan huollettavana
omaisuutena olisi luonnollista liittää myös muita lainsäädäntömuutoksia, kuten vahingonkorvauslain
uudistamista. Huoltosuhteen tarkoituksena olisi sekä omistusoikeuden rajoittaminen että eläimen edun
asettaminen eläintä koskevien päätösten ratkaisuperusteeksi.
kautta. Tarkoituksena on selvittää, onko seuraeläimiin sovellettava lainsäädäntö pysynyt yhä
relevanttina, vaikka seuraeläinten asema yhteiskunnassamme on kehittynyt nopeasti. Tutkielmassa
tarkastellaan myös keinoja seuraeläinten oikeudellisen aseman parantamiseksi.
Tutkielman tutkimusmenetelmänä on käytetty lainoppia. Tutkielman monioikeustieteellisen luonteen
vuoksi lähteenä käytetty aineisto koostuu eri oikeudenalojen aloille sijoittuvasta lainsäädännöstä, lain
esitöistä, oikeustapauksista ja -kirjallisuudesta. Aiheen universaaliuden vuoksi lähdeaineistona on
käytetty myös ulkomaalaista aineistoa etenkin de lege ferenda -kannanottoja muodostettaessa.
Seuraeläimet elävät ihmisten kanssa erityisen läheisessä suhteessa. Tästä huolimatta ne ovat
oikeusjärjestelmämme näkökulmasta irtaimia esineitä. Seuraeläinten esineaseman ongelmallisuus
ilmenee ensinnäkin siten, että ne arvostetaan samoin perustein kuin muut irtaimet esineet. Tämän
seurauksena eläimen erityisyyttä elävä olentona ei huomioida esimerkiksi vahingonkorvausoikeudessa
määritettäessä eläimen vahingoittumiseen liittyvien kustannusten korvattavuutta. Toiseksi seuraeläinten
esineasema näyttäytyy ongelmallisena, koska seuraeläimiä koskevissa toimissa tai päätöksissä, kuten
omistajuutta koskevissa kiistoissa, ei tarvitse ottaa huomioon eläimen intressejä. Riittävää on, että
toiminta tapahtuu hyvinvointilainsäädännön puitteissa.
Edellä mainittuihin ongelmiin voidaan puuttua seuraeläinten oikeudellista asemaa vahvistamalla. Tämä
voi tapahtua ensinnäkin siirtämällä seuraeläimet käsitteellisesti pois esineiden kategoriasta. Toiseksi
seuraeläinten oikeudellisen aseman vahvistaminen edellyttää ihmisen ja seuraeläimen välisen
omistussuhteen muuttamista huoltosuhteen kaltaiseksi joko uudella lailla tai sisällyttämällä huoltoa
koskevat säännökset eläinten hyvinvointilakiin. Seuraeläimen uuteen asemaan huollettavana
omaisuutena olisi luonnollista liittää myös muita lainsäädäntömuutoksia, kuten vahingonkorvauslain
uudistamista. Huoltosuhteen tarkoituksena olisi sekä omistusoikeuden rajoittaminen että eläimen edun
asettaminen eläintä koskevien päätösten ratkaisuperusteeksi.