Ympäristötaloudellinen Kuznetsin käyrä Intiassa – empiiristen tutkimusten yhteenvetoa
Virnes, Ada (2024-07-10)
Ympäristötaloudellinen Kuznetsin käyrä Intiassa – empiiristen tutkimusten yhteenvetoa
Virnes, Ada
(10.07.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091070214
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091070214
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaista ympäristötaloudellisen Kuznetsin käyrän eli EKC:n
empiirinen tutkimus on Intiassa hiilidioksidipäästöillä. EKC-hypoteesin mukaan ympäristön tila aluksi
heikkenee tulotason kasvaessa mutta alkaa parantua tulotason saavutettua tietyn lakipisteen.
EKC-hypoteesia on tutkittu runsaasti useissa eri konteksteissa, mutta siitä ei olla päästy
yhteisymmärrykseen. Tutkimuksessa selvitetään, millaista näyttöä EKC-hypoteesista on Intian
tapauksessa, millaisia muuttujia EKC:n mallinnuksessa on käytetty ja millaisia politiikkasuosituksia
Intialle on annettu tutkimustulosten perusteella. Tarkoituksena on muodostaa yleiskuva
EKC-hypoteesista Intiassa ja kartoittaa samalla mahdollisia puutteita empiirisessä tutkimuksessa.
Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa on noudatettu
PRISMA-ohjeistusta. Katsauksen aineisto koostuu 90 Intiaan keskittyvästä empiirisestä
EKC-tutkimuksesta, joissa ympäristön tilaa kuvaavana muuttujana on hiilidioksidipäästöt. Aineisto on
kerätty Web of science -tietokannasta hakemalla ja tutkimuksia ketjuttamalla. Kustakin tutkimuksesta
kirjataan ylös sen perustiedot, siinä käytetyt menetelmät ja muuttujat, EKC-tulokset,
politiikkasuositukset sekä muut olennaiset tiedot. Aineistoa analysoidaan sekä laadullisesti että
määrällisesti.
EKC-hypoteesi saa vahvaa tukea Intiassa, vaikka tutkimusten tulokset eivät olekaan yksimielisiä. Noin
kaksi kolmasosaa tarkastelluista tutkimuksista löytää tukea EKC-hypoteesille. Mallinnuksessa on
käytetty paljon energiaan, talouteen sekä kansainväliseen kauppaan liittyviä muuttujia, kun taas
teknologiaa, institutionaalista laatua tai sosiodemografista kehitystä kuvaavien muuttujien käyttö on
suhteellisen vähäistä. Käytettyjen muuttujien valintaa ei ole aina perusteltu selkeästi, mikä aiheuttaa
huolta puuttuvan muuttujan harhasta. Lisäksi valtaosassa tutkimuksista käytetään mallinnusta, jossa ei
huomioida tulotason korkeampien potenssien vaikutuksia talouskasvuun. Tämä voi johtaa
yksinkertaistettuun käsitykseen EKC-ilmiöstä. Intialle suunnatut politiikkasuositukset heijastelevat
mallinnuksessa käytettyjä muuttujia ja painottuvat energia-, talous- ja kauppapolitiikkaan. Osa
politiikkasuosituksista on ristiriidassa keskenään. Tutkimuksissa kuitenkin tunnistetaan Intian tarve
läpileikkaaville ilmastotoimille saaduista EKC-tuloksista riippumatta.
empiirinen tutkimus on Intiassa hiilidioksidipäästöillä. EKC-hypoteesin mukaan ympäristön tila aluksi
heikkenee tulotason kasvaessa mutta alkaa parantua tulotason saavutettua tietyn lakipisteen.
EKC-hypoteesia on tutkittu runsaasti useissa eri konteksteissa, mutta siitä ei olla päästy
yhteisymmärrykseen. Tutkimuksessa selvitetään, millaista näyttöä EKC-hypoteesista on Intian
tapauksessa, millaisia muuttujia EKC:n mallinnuksessa on käytetty ja millaisia politiikkasuosituksia
Intialle on annettu tutkimustulosten perusteella. Tarkoituksena on muodostaa yleiskuva
EKC-hypoteesista Intiassa ja kartoittaa samalla mahdollisia puutteita empiirisessä tutkimuksessa.
Tutkimusmenetelmänä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa on noudatettu
PRISMA-ohjeistusta. Katsauksen aineisto koostuu 90 Intiaan keskittyvästä empiirisestä
EKC-tutkimuksesta, joissa ympäristön tilaa kuvaavana muuttujana on hiilidioksidipäästöt. Aineisto on
kerätty Web of science -tietokannasta hakemalla ja tutkimuksia ketjuttamalla. Kustakin tutkimuksesta
kirjataan ylös sen perustiedot, siinä käytetyt menetelmät ja muuttujat, EKC-tulokset,
politiikkasuositukset sekä muut olennaiset tiedot. Aineistoa analysoidaan sekä laadullisesti että
määrällisesti.
EKC-hypoteesi saa vahvaa tukea Intiassa, vaikka tutkimusten tulokset eivät olekaan yksimielisiä. Noin
kaksi kolmasosaa tarkastelluista tutkimuksista löytää tukea EKC-hypoteesille. Mallinnuksessa on
käytetty paljon energiaan, talouteen sekä kansainväliseen kauppaan liittyviä muuttujia, kun taas
teknologiaa, institutionaalista laatua tai sosiodemografista kehitystä kuvaavien muuttujien käyttö on
suhteellisen vähäistä. Käytettyjen muuttujien valintaa ei ole aina perusteltu selkeästi, mikä aiheuttaa
huolta puuttuvan muuttujan harhasta. Lisäksi valtaosassa tutkimuksista käytetään mallinnusta, jossa ei
huomioida tulotason korkeampien potenssien vaikutuksia talouskasvuun. Tämä voi johtaa
yksinkertaistettuun käsitykseen EKC-ilmiöstä. Intialle suunnatut politiikkasuositukset heijastelevat
mallinnuksessa käytettyjä muuttujia ja painottuvat energia-, talous- ja kauppapolitiikkaan. Osa
politiikkasuosituksista on ristiriidassa keskenään. Tutkimuksissa kuitenkin tunnistetaan Intian tarve
läpileikkaaville ilmastotoimille saaduista EKC-tuloksista riippumatta.