Pk-yritysten ilmastotoimien ja -vaikutusten hallinnoinnin muodot ilmasto- ja päästövähennyssääntelyssä
Ollinpoika, Iida (2024-08-22)
Pk-yritysten ilmastotoimien ja -vaikutusten hallinnoinnin muodot ilmasto- ja päästövähennyssääntelyssä
Ollinpoika, Iida
(22.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091170417
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091170417
Tiivistelmä
Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista. Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää toimia niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Erityisesti EU-tasolta on annettu viime vuosina paljon eri toimijoihin ja toimialoihin kohdistuvaa sääntelyä, jolla pyritään vähentämään päästöjä sekä hidastamaan ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia. Sääntelyä ohjaa EU:n hiilineutraaliustavoite.
Yrityksiin kohdistuvan ilmasto- ja päästövähennyssääntelyn keskiössä ovat olleet pörssiyhtiöt ja suuret yritykset, ja erityisesti kokoperustaisessa sääntelyssä pk-yritykset on jätetty pienemmälle huomiolle. Tätä voidaan jossain määrin pitää epäkohtana, sillä pk-yritykset muodostavat selkeästi suurimman osan kotimaisesta ja unionin yrityskannasta.
Tutkielmassa tarkastellaankin nykyistä ja lähitulevaisuudessa voimaan tulevaa ilmasto- ja päästövähennyssääntelyä pk-yritysten näkökulmasta. Sääntelyn lisäksi huomiota kiinnitetään lainsäädännön minimivelvoitteet ylittäviin toimenpiteisiin, joita yrityksiltä osana yritysvastuutaan odotetaan. Kyseisten toimenpiteiden osalta tarkastelun keskiössä ovat vapaaehtoisten toimien hidasteet ja kannustimet. Liiketoiminnallisesti ulkoisella rahoituksella ja sen saamisen ehdoilla on yrityksille
merkittävä kannustinvaikutus, minkä vuoksi tutkielmassa tarkastellaan lisäksi pankkien asettamia ja niihin kohdistuvia kestävyysvelvoitteita pk-yritysten näkökulmasta.
Tutkielmassa havaitaan, että vaikka pk-yritykset onkin osin suljettu sääntelyhankkeiden suorien soveltamisalojen ulkopuolelle, niihin kohdistuu ja tulee tulevaisuudessa kohdistumaan merkittäviä välillisiä velvoitteita sekä osin myös suoria velvoitteita toimialojensa kautta. Myös pankkien taholta asetetaan yrityksille enenevissä määrin raportointi- ja muita velvoitteita, jotka kohdistuvat myös pk-yrityksiin. Tutkielmassa havaitaan myös, että vapaaehtoisiin ilmastotoimiin liittyy pk-yritysten osalta haasteita. Siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia pk-yrityksille, mikä on tärkeää huomioida esimerkiksi kasvuyritysten näkökulmasta.
Tutkielman keskeisenä metodina on lainoppi. Erityisesti tulevaisuudessa sovellettavaksi tulevan tai vielä säätämisvaiheessa olevan sääntelyn kohdalla hyödynnetään teleologista tulkintaa. Perinteisen oikeustieteellisen lähdeaineiston lisäksi tutkielmassa hyödynnetään muun muassa taloustieteellistä tutkimusta kokonaiskuvan luomiseksi.
Yrityksiin kohdistuvan ilmasto- ja päästövähennyssääntelyn keskiössä ovat olleet pörssiyhtiöt ja suuret yritykset, ja erityisesti kokoperustaisessa sääntelyssä pk-yritykset on jätetty pienemmälle huomiolle. Tätä voidaan jossain määrin pitää epäkohtana, sillä pk-yritykset muodostavat selkeästi suurimman osan kotimaisesta ja unionin yrityskannasta.
Tutkielmassa tarkastellaankin nykyistä ja lähitulevaisuudessa voimaan tulevaa ilmasto- ja päästövähennyssääntelyä pk-yritysten näkökulmasta. Sääntelyn lisäksi huomiota kiinnitetään lainsäädännön minimivelvoitteet ylittäviin toimenpiteisiin, joita yrityksiltä osana yritysvastuutaan odotetaan. Kyseisten toimenpiteiden osalta tarkastelun keskiössä ovat vapaaehtoisten toimien hidasteet ja kannustimet. Liiketoiminnallisesti ulkoisella rahoituksella ja sen saamisen ehdoilla on yrityksille
merkittävä kannustinvaikutus, minkä vuoksi tutkielmassa tarkastellaan lisäksi pankkien asettamia ja niihin kohdistuvia kestävyysvelvoitteita pk-yritysten näkökulmasta.
Tutkielmassa havaitaan, että vaikka pk-yritykset onkin osin suljettu sääntelyhankkeiden suorien soveltamisalojen ulkopuolelle, niihin kohdistuu ja tulee tulevaisuudessa kohdistumaan merkittäviä välillisiä velvoitteita sekä osin myös suoria velvoitteita toimialojensa kautta. Myös pankkien taholta asetetaan yrityksille enenevissä määrin raportointi- ja muita velvoitteita, jotka kohdistuvat myös pk-yrityksiin. Tutkielmassa havaitaan myös, että vapaaehtoisiin ilmastotoimiin liittyy pk-yritysten osalta haasteita. Siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa tarjoaa kuitenkin myös mahdollisuuksia pk-yrityksille, mikä on tärkeää huomioida esimerkiksi kasvuyritysten näkökulmasta.
Tutkielman keskeisenä metodina on lainoppi. Erityisesti tulevaisuudessa sovellettavaksi tulevan tai vielä säätämisvaiheessa olevan sääntelyn kohdalla hyödynnetään teleologista tulkintaa. Perinteisen oikeustieteellisen lähdeaineiston lisäksi tutkielmassa hyödynnetään muun muassa taloustieteellistä tutkimusta kokonaiskuvan luomiseksi.