Euroopan keskuspankin määrällisen elvytyksen osakemarkkinavaikutukset : Tapahtumatutkimus Helsingin pörssistä vuosilta 2014–2022
Sopanen, Mikko (2024-08-27)
Euroopan keskuspankin määrällisen elvytyksen osakemarkkinavaikutukset : Tapahtumatutkimus Helsingin pörssistä vuosilta 2014–2022
Sopanen, Mikko
(27.08.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091973894
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024091973894
Tiivistelmä
Määrällinen elvytys on yksi keskeisimmistä keskuspankkien epätavanomaisista rahapolitiikan työkaluista, jota käytetään talouksien elvyttämisessä tilanteissa, joissa tavanomaiset rahapolitiikan työkalut, kuten ohjauskoron säätely, ovat jo hyödynnetty täysimääräisesti eivätkä täten ole enää efektiivisiä vaihtoehtoja. Keskuspankki toteuttaa määrällistä elvytystä laajamittaisten arvopaperien osto-ohjelmien kautta, mikä yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä, kun keskuspankki ostaa rahoitusmarkkinoilta arvopapereita, kuten valtioiden ja yritysten velkakirjoja, ja rahoittaa ostot luomalla uutta rahaa. Ostojen tavoitteena on laskea velkakirjojen korkoja, viestiä matalan korkotason jatkumisesta, nostaa omaisuuserien arvoa sekä parantaa pankkisektorin likviditeettiä, joilla kaikilla tulisi olla taloutta elvyttävä vaikutus.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko Euroopan keskuspankin harjoittamalla määrällisellä elvytyksellä ollut vaikutusta Helsingin pörssin OMXH25-indeksin päiväkohtaisiin tuottoihin. Tutkimusasetelmana käytetään aikaisemmissa tutkimuksissa suosittua tapahtumatutkimusta, koska sen avulla pystytään minimoimaan niin sanotun rahapolitiikan endogeenisuusongelman vaikutukset. Tutkimuksen aikarajaus 09/2014–07/2022 on määritelty EKP:n nollakorkopolitiikan sekä osto-ohjelmien netto-ostovaiheiden perusteella. Tutkimusmallina käytetään lineaarista pienimmän neliösumman regressiomallia, jossa selitettävänä muuttujana toimii OMXH25-indeksin logaritmiset päivätuotot ja selittävinä muuttujina toimivat EKP:n tiedotustilaisuuksien perusteella laaditut dummy-muuttujat.
Tutkimuksen tulokset osoittavat EKP:n määrällistä elvytystä koskevilla ilmoituksilla olleen tilastollisesti merkitsevää vaikutusta OMXH25-indeksin tuottoihin ilmoituspäivinä. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan vaikutuksen suuruus ja suunta riippuu ilmoituksen laadusta sekä ajankohdasta. Koronaa edeltävänä aikana uutta ohjelmaa koskevalla ilmoituksella on ollut positiivinen vaikutus tuottoihin, kun taas olemassa olevien osto-ohjelmien laajennuksista ilmoitettaessa vaikutus on ollut negatiivinen. Yksi mahdollinen selitys intuition vastaiselle negatiiviselle markkinareaktiolle on markkinan toteumaa suuremmat odotukset, mikä tarkoittaisi näennäisesti positiivisen ilmoituksen olleenkin todellisuudessa negatiivinen yllätys. Markkinoiden odotusten ja toteutuneen ilmoituksen välisen rahapolitiikan yllätyksen identifikaation toteuttaminen ja sen käyttäminen tutkimuksen selittävänä muuttujana onkin varsin potentiaalinen jatkotutkimuskohde.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko Euroopan keskuspankin harjoittamalla määrällisellä elvytyksellä ollut vaikutusta Helsingin pörssin OMXH25-indeksin päiväkohtaisiin tuottoihin. Tutkimusasetelmana käytetään aikaisemmissa tutkimuksissa suosittua tapahtumatutkimusta, koska sen avulla pystytään minimoimaan niin sanotun rahapolitiikan endogeenisuusongelman vaikutukset. Tutkimuksen aikarajaus 09/2014–07/2022 on määritelty EKP:n nollakorkopolitiikan sekä osto-ohjelmien netto-ostovaiheiden perusteella. Tutkimusmallina käytetään lineaarista pienimmän neliösumman regressiomallia, jossa selitettävänä muuttujana toimii OMXH25-indeksin logaritmiset päivätuotot ja selittävinä muuttujina toimivat EKP:n tiedotustilaisuuksien perusteella laaditut dummy-muuttujat.
Tutkimuksen tulokset osoittavat EKP:n määrällistä elvytystä koskevilla ilmoituksilla olleen tilastollisesti merkitsevää vaikutusta OMXH25-indeksin tuottoihin ilmoituspäivinä. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan vaikutuksen suuruus ja suunta riippuu ilmoituksen laadusta sekä ajankohdasta. Koronaa edeltävänä aikana uutta ohjelmaa koskevalla ilmoituksella on ollut positiivinen vaikutus tuottoihin, kun taas olemassa olevien osto-ohjelmien laajennuksista ilmoitettaessa vaikutus on ollut negatiivinen. Yksi mahdollinen selitys intuition vastaiselle negatiiviselle markkinareaktiolle on markkinan toteumaa suuremmat odotukset, mikä tarkoittaisi näennäisesti positiivisen ilmoituksen olleenkin todellisuudessa negatiivinen yllätys. Markkinoiden odotusten ja toteutuneen ilmoituksen välisen rahapolitiikan yllätyksen identifikaation toteuttaminen ja sen käyttäminen tutkimuksen selittävänä muuttujana onkin varsin potentiaalinen jatkotutkimuskohde.