Queerness, Gender, and Everything Else : The Many Meanings of Food and Flowers in Celeste Ng's "B & B"

Abstract

In this thesis, I analyse the themes and ideas represented through food and flowers in Celeste Ng’s short story “B & B” (2008). Food is a core part of the narrative, working as a metaphor for the protagonist’s queer identity, but it also lends itself for analysing many more concepts and ideas present in the story. Through food, I analyse both gender and queer identity, the problems of symbolic cannibalism and objectification, along with concepts such as queer shame. While food and eating are both in the center of the short story, flowers offer a supportive point of analysis, especially regarding a secondary character whose relationship with food is different from other characters. I employ floriography, the language of flowers, to further analyse this character and her relationship with her gender identity and sexuality. The aim of this thesis is to demonstrate the versatile possibilities of food and flowers, both in narratives and as metaphorical tools. Additionally, I both discuss and criticize the popular usage of food as a metaphor for queerness, and how “B & B” differs from the norm in its usage of the metaphor.

Yhdysvaltalainen kirjailija Celeste Ng julkaisi vuonna 2008 novellin ”B & B”, jonka keskiöstä löytyy todennäköisesti jokaiselle tuttu aihe: ruoka. Ruoka on jollain tapaa osana jokaisen elämää ja tämä on totta myös novellin päähahmolle, 15-vuotiaalle Elizabethille. Elizabethin ruokavalio on kuitenkin perinteisestä poikkeava, koostuen kokonaan sellaisista asioista, joita lähes kukaan ei luokittelisi ruoaksi. Elizabeth syö muun muassa liitutaulujen liituja, paperin palasia, sekä lusikallisia maissitärkkelystä, koska perinteinen ruoka on täysin syömäkelvotonta hänelle. Ihmiset Elizabethin elämässä olettavat hänen olevan ”normaali,” perinteistä ruokaa syövä nuori, mikä pakottaa hänet piilottamaan tämän osan itseään. Elizabeth on jumissa läheistensä toiveidein ja oletusten sekä todellisen itsensä välissä, mikä kuormittaa hänen suhdettaan itseensä ja ihmisiin ympärillään. Elizabethin ruokavalio toimii metaforana ja peilikuvana toiselle isolle osalle hänen identiteettiään. Tämä on Elizabethin queer-identiteetti, joka on havaittavissa hänen ihastuessa hänen luokkakaveriinsa, Jessicaan. Ruoan ja seksuaalisuuden yhteys on yksi aihe tutkielmani keskiössä, mutta ”B & B” tarjoaa rikkaita mahdollisuuksia myös monien muiden novellissa esiintyvien teemojen analyysiin. Tutkielmani käsittelee myös symbolista kannibalismia ja sen yhteyttä esineellistämiseen, häpeää, sukupuoli-identiteettejä ja sukupuolirooleja. Analysoin miten nämä teemat yhdistyvät ruokaan, mutta myös toiseen tärkeään, rinnakkaiseen asiaan: kukkiin. Floriografia, eli kukkaiskieli, auttaa tämän analyysin rakentamisessa. Analyysini keskiössä ovat Elizabethin lisäksi kaksi muuta hahmoa, Elizabethin äiti ja liikemies. Elizabeth ja hänen äitinsä omistavat majatalon pienessä kylässä, mutta he ovat ajautuneet syviin taloudellisiin ongelmiin. Liikemies on majatalon ainoa vieras ja hän on saapunut kylään selvittääkseen, olisiko hänen liikeyritykselleen kannattavaa perustaa kylään lomakohde. Tutkielmani analyysi käsittelee näiden kolmen hahmon avulla sitä, miten ruokaa ja kukkia voidaan käyttää kerronnallisina välineinä. Tarkoituksenani oli havainnollistaa etenkin ruoan merkittäviä mahdollisuuksia symbolina ja metaforana. Tutkielman toinen kappale, eli ensimmäinen analyysikappale, käsittelee ruoan ja identiteetin yhteyttä. Aluksi käsittelin ruokametaforan käyttöä Elizabethin queer-identiteetin normalisoinnin työkaluna. Ruokametafora johtaa lukijaa lähestymään Elizabethia tietyltä näkökannalta. Elizabethin ruoka, tai ”epäruoka”, on tärkeä osa hänen identiteettiään, mutta ulkopuoliselle henkilölle se saattaa vaikuttaa kuvottavalta tai oudolta. Tämä on tarkoituksenmukaista. Elizabethin epäruoka saattaa olla luotaantyöntävää, mutta hänen tuntemuksensa syömisestä ovat tunnistettavampia: Elizabeth ja hänen identiteettinsä muuttuu tarinan aikana oudosta ymmärrettäväksi, jopa samaistuttavaksi. Kappaleen yksi tärkein huomio on ruokametafora itsessään. Ruokametaforan käyttö queer-identiteettien ymmärtämisen helpottamiseksi ei ole uusi keksintö, mutta usein epäruoan sijaan metaforassa hyödynnetään erilaisia perinteisiä ruokia. Tämä on kuitenkin ongelmallista, koska ruokatottumukset ovat mieltymyksiä: käyttämällä mieltymyksiä, perinteinen ruokametafora implikoi myös seksuaalisen suuntautumisen olevan valinta, johon henkilö voi vaikuttaa. Käyttämällä epäruokia ”B & B” väistää tämän ongelman, koska Elizabethin ruokavalio, kuten hänen seksuaalinen suuntautumisensa, on osa häntä itseään, johon hän ei voi vaikuttaa. Käsittelen toisessa kappaleessa myös Elizabethin kokemaa häpeän tunnetta. Hän pyrkii piilottelemaan syömistään sekä seksuaalista suuntautumistaan, koska hän on altistunut lapsuudesta asti heteronormatiivisille odotuksille. Elizabethin äiti olettaa Elizabethin syövän perinteistä ruokaa ja samanaikasesti olettaa hänen olevan kiinnostunut pojista. Kerronnassa on useita suoria esimerkkejä siitä, miten epäruoka symboloi Elizabethin queer-identiteettiä ja miten perinteinen ruoka kuvaa heteroseksuaalisuutta. Elizabethin äidin painostus saa hänet käyttäytymään tavoilla, jotka vastaavat hänelle langenneita oletuksia ja odotuksia. Elizabethin äidin lisäksi myös liikemies painostaa häntä kohti heteroseksuaalisuutta ja perinteistä ruokaa, kyselemällä häneltä pojista ja tarjoamalla hänelle suklaita, joita Elizabeth ei voi sietää. Elizabethin kasvuympäristö on osoittanut hänelle, ettei Elizabethin queer-identiteettiä hyväksyttäisi. Elizabeth kärsii näistä oletuksista ja paineista. Hän ei uskalla olla oma itsensä ja hänen häpeänsä syntyy hänen identiteettinsä ja muiden asettamien odotuksien välisestä ristiriidasta, mikä on vaikuttanut negatiivisesti hänen kykyynsä luoda ihmissuhteita. Elizabeth yrittää myöntää tunteensa ihastuksensa kohteelle, Jessicalle, mutta Elizabethin pelko käy toteen ja Jessica torjuu hänet. Viimeinen aihe toisessa kappaleessa on Elizabethin äidin sekä liikemiehen suhde ruokaan, jonka avulla käsittelen heidän asenteitaan ja kokemuksiaan sukupuolirooleja kohtaan. Käytän analyysissäni apuna 1900-luvun lopun mainontaa, koska ne havainnollistavat sekä äidin että liikemiehen lapsuudessa esiintyneitä asenteita. Elizabethin äiti on ainoa hahmo, joka ei novellin aikana syö mitään. Analysoin hänen rooliaan ruoan valmistajana ja tarjoana ja käsittelen sitä, miten vanahanaikaiset sukupuoliroolit vaikuttavat hänen asenteeseensa kohti ruokaa ja sitä kautta hänen seksuaalisuuteensa ja naiseuteensa. Liikemiehen asenne hänen omaan seksuaalisuuteensa ja mieheyteensä on täysin vastakkainen, myötäillen samoja vanhanaikaisia sukupuolirooleja: hän on nautiskelija ja hänen asenteensa kielivät oikeutuksen tunteesta naisia ja heidän kehojaan kohtaan. Tutkielman kolmas kappale käsittelee symbolista kannibalismia. ”B & B” sisältää kaksi keskeistä esimerkkiä tästä ilmiöstä, joista ensimmäinen esiintyy kun liikemies kertoo Elizabethille hänen ”teoriansa pojista.” Tämä teoria on metafora, jossa liikemies kertoo naisen olevan kuin limonadipullo juhlissa: se odottelee pöydällä kun sitä himoitsevat miehet pörräävät ympärillä, kunnes pullo vihdoin avataan ja yhtäkkiä kaikki haluavat maistiaisen. Liikemiehen metafora esineellistää naisia ja asettaa heidät passiiviseen asemaan miesten ollessa aktiivisia tekijöitä. Analysoin metaforan eri osa-alueita liittyen liikemiehen asenteisiin ja oletuksiin naisia ja heidän seksuaalisuuttaan kohtaan, sekä miten tämä metafora havainnollistaa ongelmia, jotka syntyvät kun ruokametaforaa käytetään kuvaamaan ihmisiä. Lisäksi käsittelen sitä, miten pullonkorkki toimii metaforana naisen neitsyydelle. Liikemies haluaa harrastaa seksiä Elizabethin kanssa ja hänen metaforansa pyrkii manipuloimaan Elizabethin asennetta neitsyyden menettämistä kohtaa. Lopuksi keskustelen Elizabethin ja liikemiehen ikäeron merkityksestä. Elizabeth on alaikäinen, minkä vuoksi heidän valta-asetelmansa ovat sekä laittomia, että epätasapainoisia. Toinen analyysin kohteena oleva symbolinen kannibalismi tapahtuu sen jälkeen, kun Elizabeth ja liikemies harrastavat seksiä. Liikemies jättää majatalon taakseen sitä seuraavana päivänä ja Elizabeth tuntee olonsa epämukavaksi kokemansa jälkeen, mutta siivoaa silti liikemiehen käyttämän huoneen. Hän löytää miehen unohtaman käyntikortin, joka sisältää hänen henkilökohtaiset tietonsa ja täten symboloi liikemiestä. Hetken mietinnän jälkeen Elizabeth alkaa syömään sitä. Hän kuvittelee elämän, jossa hän elää heteronormatiivista arkea: hänellä on vierellään mies ja hän syö perinteistä ruokaa. Tämä ei ole kuitenkaan hänen totuutensa, koska sekä Elizabethin syöminen että hänen seksuaalisuutensa ovat järkkymättömiä osia häntä itseään. Tämä on ensimmäinen hetki, kun hän pystyy reflektoimaan mitä se todellisesti tarkoittaa. Syömällä käyntikortin hän tuhoaa nämä ”väärät fantasiat” ja pystyy vihdoinkin hyväksymään itsensä ja identiteettinsä. Tutkielman neljäs ja viimeinen analyysikappale keskittyy Elizabethin äitiin ja kukkiin. Elizabethin äiti pukeutuu kukkakuoseihin, hoitaa puutarhaansa, koristelee majataloa kukilla sekä ostaa niitä kaupasta, kietoen hänet vahvasti kukkiin. Novellissa nimellä esiintyy kolme tärkeää kukkaa, joita analysoin floriografian avulla: kehäkukka, tulppaani ja päivänkakkara. Lisäksi neljäntenä ja viimeisenä kukkana, tai yrttinä, esiintyy basilika, joka myöskin omaa merkityksiä kukkaiskielessä. Tämän kappaleen tärkeimpänä lähteenä toimii John Ingramin 1887 kokoama kirja Viktoriaanisen aikakauden kukkaiskielestä. Ensimmäisenä analysoin kehäkukkia, joita Elizabethin äiti on istuttanut puutarhaansa majatalon edustalle. Kehäkukka symboloi surua (Ingram 1887, 129–130). Analysoin sitä, kuinka leskeytynyt Elizabethin äiti piilottaa syvän surunsa Elizabethilta ja tätä kautta myös lukijalta. Ilman floriografiaa Elizabethin äidin suru ei olisi havaittavissa ja kehäkukka osoittaa olemassaolollaan kukkaiskielen käytön tärkeyden. Tulppaaneja ja päivänkakkaroita yhdistää rakkauden teema. Käsittelen niiden avulla mahdollista seksuaalista suhdetta Elizabethin äidin ja liikemiehen välillä, joka syntyy Elizabethin äidin kokemista paineista heidän vaikean rahallisen tilanteensa vuoksi. Hän yrittää seksuaalisuutensa ja ruoanlaittonsa avulla taivutella liikemiehen perustamaan lomakeskuksen kylään, koska se tekisi kylästä mahdollisen turistikohteen ja pelastaisi heidän yrityksensä. Tämän kappaleen analyysi tukeutuu toisessa kappaleessa tekemiini päätelmiin Elizabethin äidistä ja hänen asenteistaan sukupuolirooleihin. Elizabethin äidille ruoanlaitto sekä seksuaalisuus ovat työkaluja, joilla miellyttää miehiä: käyttämällä molempia, hän voi yrittää vaikuttaa liikemiehen päätökseen. Viimeiseksi analyysini kohdistuu basilikaa. Käyn läpi basilikan roolia yhdistävänä tekijänä kukkien ja ruoan välillä: se on samanaikaisesti molemmat, muttei kumpaakaan. Elizabethin ja hänen äitinsä välillä on kommunikatiivinen kuilu ja väitän, että he ikäänkyin puhuvat eri kieliä. Elizabethin kieli on hänen epäruokansa, jonka kautta hän pystyy käsittelemään omaa identiteettiään ja tuntemuksiaan. Kukat ajavat tätä samaa asiaa Elizabethin äidillä, mikä on myös syynä sille, että saatavilla oleva kukkaiskieli ei välttämättä anna kokonaisvaltaista kuvaa kukkien merkityksestä hänelle, sillä lukijalla ei ole pääsyä Elizabethin äidin ajatuksiin. Vaikka Elizabethilla ja hänen äidillään on ongelmia kommunikoinnin suhteen, basilika havainnollistaa sitä, että heillä on kuitenkin mahdollisuus löytää yhteinen kieli, mikäli he yrittävät parhaansa ymmärtää toisiaan. Tämän tutkielman päämäärä oli analysoida ruoan ja kukkien roolia ”B & B”:ssä ja havainnollistaa molempien mahdollisuuksia kerronnallisina työkaluina. Olivatpa ne symboleja tai metaforia, kuten ”B & B” osoittaa, niitä voidaan hyödyntää vaikeidenkin aiheiden käsittelyssä. Etenkin ruoalla on näennäisesti lopputtomia mahdollisuuksia kerronnallisena välineenä ja näen sen rikkaana mahdollisuutena monenlaiselle analyysille ja pyrin tutkielmassani havainnollistamaan sen moninaisuuden ja rikkauden.