EU:n taloudelliset toimijat puun ja kuoren välissä – kriittinen analyysi EU:n antiboikottiasetuksesta
Mäki, Markus (2024-10-01)
EU:n taloudelliset toimijat puun ja kuoren välissä – kriittinen analyysi EU:n antiboikottiasetuksesta
(01.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110188482
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024110188482
Tiivistelmä
Tutkielman keskiössä on Euroopan unionin antiboikottiasetuksen ja Yhdysvaltojen toissijaisten pakotteiden välinen suhde ja vaikutus kansainvälistä liiketoimintaa harjoittaviin EU:n taloudellisiin toimijoihin. Antiboikottiasetuksen tarkoitus on suojella EU-toimijoita toissijaisten pakotteiden rajat ylittäviltä vaikutuksilta. Erityisen tarkastelun kohteena on asetuksen noudattamiskielto, joka kieltää EU-toimijoita noudattamasta tiettyjä yhdysvaltalaisia toissijaisia pakotteita rangaistuksen uhalla.
Aihepiiriä lähestytään lainopin näkökulmasta. Keskeisimmät oikeuslähteet ovat kansainvälinen oikeuskirjallisuus, Euroopan unionin tuomioistuimen sekä unionin yleisen tuomioistuimen antamat ratkaisut antiboikottiasetuksesta sekä myös asetusta käsittelevät kansalliset oikeustapaukset. Tutkielmassa nousee esille myös erot jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä.
Tutkielmassa käy ilmi, että antiboikottiasetus on täynnä ongelmia ja epäselvyyksiä tulkinnan ja soveltamiskäytännön osalta. Tämä vaikeuttaa EU-toimijan kykyä navigoida kahden pakotejärjestelmän keskellä ja johtaa aina ristiriitatilanteeseen, jossa EU-toimijaa uhkaa seuraukset kahden eri pakoteregiimin nojalla. EU-toimijat suosivat Yhdysvaltojen pakotteiden noudattamista antiboikottiasetuksen sijasta, sillä markkina-aseman menettäminen Yhdysvalloissa toimii suurempana pelotteena, kuin itse antiboikottiasetus. Asetus saattaa aiheuttaa sen nykymuodossaan jopa enemmän haittaa EU-toimijoille kuin Yhdysvaltojen toissijaiset pakotteet, mistä suurin näyttö on EU-toimijoiden haitaksi annetut tutkielmassa käsitellyt tuomiot. Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi joutuneet maat voivat käyttää asetusta EU-toimijoita vastaan.
Esitettyjen havaintojen perusteella noudattamiskiellon tarpeellisuutta on syytä kyseenalaistaa ja antiboikottiasetus tarvitsee joka tapauksessa muutoksia, jotta se kykenee suojelemaan EU-toimijoiden etuja tehokkaasti. EU:n lainsäätäjän olisi syytä harkita tulisiko noudattamiskiellosta siirtyä enemmän tahdonvaltaiseen sääntelyyn.
Aihepiiriä lähestytään lainopin näkökulmasta. Keskeisimmät oikeuslähteet ovat kansainvälinen oikeuskirjallisuus, Euroopan unionin tuomioistuimen sekä unionin yleisen tuomioistuimen antamat ratkaisut antiboikottiasetuksesta sekä myös asetusta käsittelevät kansalliset oikeustapaukset. Tutkielmassa nousee esille myös erot jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä.
Tutkielmassa käy ilmi, että antiboikottiasetus on täynnä ongelmia ja epäselvyyksiä tulkinnan ja soveltamiskäytännön osalta. Tämä vaikeuttaa EU-toimijan kykyä navigoida kahden pakotejärjestelmän keskellä ja johtaa aina ristiriitatilanteeseen, jossa EU-toimijaa uhkaa seuraukset kahden eri pakoteregiimin nojalla. EU-toimijat suosivat Yhdysvaltojen pakotteiden noudattamista antiboikottiasetuksen sijasta, sillä markkina-aseman menettäminen Yhdysvalloissa toimii suurempana pelotteena, kuin itse antiboikottiasetus. Asetus saattaa aiheuttaa sen nykymuodossaan jopa enemmän haittaa EU-toimijoille kuin Yhdysvaltojen toissijaiset pakotteet, mistä suurin näyttö on EU-toimijoiden haitaksi annetut tutkielmassa käsitellyt tuomiot. Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi joutuneet maat voivat käyttää asetusta EU-toimijoita vastaan.
Esitettyjen havaintojen perusteella noudattamiskiellon tarpeellisuutta on syytä kyseenalaistaa ja antiboikottiasetus tarvitsee joka tapauksessa muutoksia, jotta se kykenee suojelemaan EU-toimijoiden etuja tehokkaasti. EU:n lainsäätäjän olisi syytä harkita tulisiko noudattamiskiellosta siirtyä enemmän tahdonvaltaiseen sääntelyyn.