Verosopimusten vaikutus Suomen verotusoikeuteen välillisistä kiinteistöluovutuksista saaduista tuloista
Chamba, Neli (2024-10-09)
Verosopimusten vaikutus Suomen verotusoikeuteen välillisistä kiinteistöluovutuksista saaduista tuloista
Chamba, Neli
(09.10.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111291047
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111291047
Tiivistelmä
Välillistä kiinteistöluovutusta koskeva TVL:n 10 § 10 a pykälä astui voimaan 1 maaliskuuta 2023.
Samassa yhteydessä monenvälisen yleissopimuksen, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät
toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi, 9 artiklaan tehty varauma
peruutettiin. Lakimuutoksen ja monenvälisen yleissopimuksen 9 artiklaan tehdyn varauman
peruuttamisen johdosta Suomi voi jatkossa verottaa Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden
välillisestä luovutuksesta saatua tuloa. Vaikka Suomen kansallisesta lainsäädännöstä löytyy nyt
välillistä kiinteistöluovutusta koskeva pykälä, emme pelkästään pykälää lukemalla voi päätellä
Suomen verotusoikeutta välillisestä kiinteistöluovutuksesta saatuun tuloon. Voimassaoleva
verosopimus rajoitetusti verovelvollisen asuinvaltion kanssa voi rajoittaa tai estää Suomen
verotusoikeutta.
Tutkielman tarkoituksena on tyypitellä Suomen voimassaolevat tuloverosopimukset verotusoikeuden
salliviin ja sen kieltäviin verosopimuksiin. Kategorisoinnissa on otettu huomioon myös väliportaana
toimivan omistajan oikeusmuoto kuten myös monenvälisen yleissopimuksen vaikutukset
verosopimuksiin. Lisäksi erisisältöiset verosopimukset jättävät tilaa sopimusshoppailujärjestelyille,
joissa verosopimuksessa tarkoitettua etua tavoitellaan verosopimuksen epäasianmukaisella käytöllä.
Tutkimuksessa selvitän millä eri keinoin veroviranomaiset ja tuomioistuimet voivat puuttua
verosopimusten väärinkäyttötilanteisiin. Selvityksessä on huomioitu niin kansainväliset kuin
kansalliset veronkiertosäännökset.
Yhteensä 74 verosopimuksen tarkastelun jälkeen lopputuloksena voimme todeta, että tällä hetkellä
noin puolet - erityisesti vanhemmat - Suomen verosopimuksista eivät anna Suomelle oikeutta verottaa
välillistä Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen luovutuksista saatua tuloa. Välillistä kiinteistöluovutusta
sallivat verosopimukset eroavat lisäksi väliportaan oikeusmuodon suhteen. Suppeimmissa
verosopimuksissa välillisesti omistetun kiinteistön verotusoikeus sallitaan vain, mikäli kysymys on
yhtiön osakkeiden tai muiden osuuksien luovutuksesta. Laajimmissa verosopimuksissa kiinteää
omaisuutta omistavan yksikön oikeudellinen muoto ei ole esteenä verotusoikeuden käyttämiselle.
Tutkielma on lainopillinen ja tutkimuslähteinä käytetään kansallisia, EU-oikeudellisia ja
kansainvälisiä lähteitä. Erityisesti Suomen voimassaolevien verosopimusten luovutusartikla on
tarkastelun kohteena.
Samassa yhteydessä monenvälisen yleissopimuksen, jolla toteutetaan verosopimuksiin liittyvät
toimenpiteet veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi, 9 artiklaan tehty varauma
peruutettiin. Lakimuutoksen ja monenvälisen yleissopimuksen 9 artiklaan tehdyn varauman
peruuttamisen johdosta Suomi voi jatkossa verottaa Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden
välillisestä luovutuksesta saatua tuloa. Vaikka Suomen kansallisesta lainsäädännöstä löytyy nyt
välillistä kiinteistöluovutusta koskeva pykälä, emme pelkästään pykälää lukemalla voi päätellä
Suomen verotusoikeutta välillisestä kiinteistöluovutuksesta saatuun tuloon. Voimassaoleva
verosopimus rajoitetusti verovelvollisen asuinvaltion kanssa voi rajoittaa tai estää Suomen
verotusoikeutta.
Tutkielman tarkoituksena on tyypitellä Suomen voimassaolevat tuloverosopimukset verotusoikeuden
salliviin ja sen kieltäviin verosopimuksiin. Kategorisoinnissa on otettu huomioon myös väliportaana
toimivan omistajan oikeusmuoto kuten myös monenvälisen yleissopimuksen vaikutukset
verosopimuksiin. Lisäksi erisisältöiset verosopimukset jättävät tilaa sopimusshoppailujärjestelyille,
joissa verosopimuksessa tarkoitettua etua tavoitellaan verosopimuksen epäasianmukaisella käytöllä.
Tutkimuksessa selvitän millä eri keinoin veroviranomaiset ja tuomioistuimet voivat puuttua
verosopimusten väärinkäyttötilanteisiin. Selvityksessä on huomioitu niin kansainväliset kuin
kansalliset veronkiertosäännökset.
Yhteensä 74 verosopimuksen tarkastelun jälkeen lopputuloksena voimme todeta, että tällä hetkellä
noin puolet - erityisesti vanhemmat - Suomen verosopimuksista eivät anna Suomelle oikeutta verottaa
välillistä Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen luovutuksista saatua tuloa. Välillistä kiinteistöluovutusta
sallivat verosopimukset eroavat lisäksi väliportaan oikeusmuodon suhteen. Suppeimmissa
verosopimuksissa välillisesti omistetun kiinteistön verotusoikeus sallitaan vain, mikäli kysymys on
yhtiön osakkeiden tai muiden osuuksien luovutuksesta. Laajimmissa verosopimuksissa kiinteää
omaisuutta omistavan yksikön oikeudellinen muoto ei ole esteenä verotusoikeuden käyttämiselle.
Tutkielma on lainopillinen ja tutkimuslähteinä käytetään kansallisia, EU-oikeudellisia ja
kansainvälisiä lähteitä. Erityisesti Suomen voimassaolevien verosopimusten luovutusartikla on
tarkastelun kohteena.