Kansainvälisen oikeuden taistelu konflikteihin liittyvää seksuaalista väkivaltaa vastaan
Ollikainen, Rebekka (2024-11-04)
Kansainvälisen oikeuden taistelu konflikteihin liittyvää seksuaalista väkivaltaa vastaan
Ollikainen, Rebekka
(04.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111895057
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111895057
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee kansainvälisen oikeuden, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston ja kansainvälisen rikostuomioistuimen keinoja konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan torjumiseksi. Erityisesti tutkimuskysymyksinä ovat, millaisia keinoja kansainvälisellä oikeudella on käytettävissä uhrien oikeuksien turvaamiseksi ja konflikteihin liittyvän seksuaaliväkivallan ehkäisemiseksi. Lähestymistapa yhdistää kansainvälisen oikeuden näkökulman lainopillisiin menetelmiin, jotka jakautuvat käytännölliseen ja teoreettiseen lainoppiin. Teoreettinen lainoppi jäsentää kansainvälisen oikeuden normistoa, kun taas käytännöllinen lainoppi analysoi oikeussääntöjen tulkintaa ja soveltamista.
Tutkimuksessa tarkastellaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja kansainvälisiä oikeusnormeja, sekä niiden kehitystä seksuaaliväkivallan määrittelyssä ja ennaltaehkäisyssä. Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen vuonna 2002 oli merkittävä askel kansainvälisessä oikeudessa, sillä se loi uuden kansainvälisen tuomioistuimen vakavien rikosten, mukaan lukien seksuaaliväkivallan, käsittelylle. Kuitenkin kansainvälisen rikostuomioistuimen antamat tuomiot konfliktien seksuaaliväkivaltaan liittyen ovat jääneet vähäisiksi, mikä herättää kysymyksiä sen tehokkuudesta ja uhrien oikeuksien toteutumisesta. Tutkielmassa selvitetään myös, miten nämä normit ja päätöslauselmat voivat vaikuttaa käytännön toimiin seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyssä ja uhrien oikeuksien tukemisessa.
Aiheen ajankohtaisuus korostuu nykyisten konfliktien kontekstissa, joissa seksuaalinen väkivalta käytetään yhä sodankäynnin aseena sekä strategisena välineenä. Konfliktialueiden, kuten Ukrainan ja Gazan, epävakaus ovat lisänneet seksuaalisen väkivallan uhkan kasvua konfliktitilanteissa, mikä tekee entistä tärkeämmäksi kansainvälisten järjestelmien vahvistamisen uhrien suojelemiseksi ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi. Tutkimus osoittaa, että vaikka kansainvälisessä oikeudessa on runsaasti oikeusnormeja, päätöksiä ja mekanismeja, kuilu säännösten, päätösten ja käytännön toteutuksen välillä on merkittävä. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin raportit ovat tuoneet esiin tärkeitä näkökulmia ilmiön estämisessä ja uhrien oikeuksien suojaamisessa. Tämän tutkimuksen keskeinen tulos osoittaa, että vaikka kansainvälisiä sääntöjä on runsaasti, niiden tehokas toteutus ja uhrien oikeuksien toteutuminen jäävät usein puutteellisiksi, mikä herättää kysymyksiä siitä, saavatko konfliktien seksuaalisen väkivallan uhrit todellista oikeutta.
Tutkimuksessa tarkastellaan Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja kansainvälisiä oikeusnormeja, sekä niiden kehitystä seksuaaliväkivallan määrittelyssä ja ennaltaehkäisyssä. Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen vuonna 2002 oli merkittävä askel kansainvälisessä oikeudessa, sillä se loi uuden kansainvälisen tuomioistuimen vakavien rikosten, mukaan lukien seksuaaliväkivallan, käsittelylle. Kuitenkin kansainvälisen rikostuomioistuimen antamat tuomiot konfliktien seksuaaliväkivaltaan liittyen ovat jääneet vähäisiksi, mikä herättää kysymyksiä sen tehokkuudesta ja uhrien oikeuksien toteutumisesta. Tutkielmassa selvitetään myös, miten nämä normit ja päätöslauselmat voivat vaikuttaa käytännön toimiin seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisyssä ja uhrien oikeuksien tukemisessa.
Aiheen ajankohtaisuus korostuu nykyisten konfliktien kontekstissa, joissa seksuaalinen väkivalta käytetään yhä sodankäynnin aseena sekä strategisena välineenä. Konfliktialueiden, kuten Ukrainan ja Gazan, epävakaus ovat lisänneet seksuaalisen väkivallan uhkan kasvua konfliktitilanteissa, mikä tekee entistä tärkeämmäksi kansainvälisten järjestelmien vahvistamisen uhrien suojelemiseksi ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi. Tutkimus osoittaa, että vaikka kansainvälisessä oikeudessa on runsaasti oikeusnormeja, päätöksiä ja mekanismeja, kuilu säännösten, päätösten ja käytännön toteutuksen välillä on merkittävä. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin raportit ovat tuoneet esiin tärkeitä näkökulmia ilmiön estämisessä ja uhrien oikeuksien suojaamisessa. Tämän tutkimuksen keskeinen tulos osoittaa, että vaikka kansainvälisiä sääntöjä on runsaasti, niiden tehokas toteutus ja uhrien oikeuksien toteutuminen jäävät usein puutteellisiksi, mikä herättää kysymyksiä siitä, saavatko konfliktien seksuaalisen väkivallan uhrit todellista oikeutta.