Toimitusketjujen suorituskykymittaus ja organisaatioiden välinen ohjaus yritysverkostoissa : johdon laskentatoimen näkökulma
Rajala, Linda (2024-11-19)
Toimitusketjujen suorituskykymittaus ja organisaatioiden välinen ohjaus yritysverkostoissa : johdon laskentatoimen näkökulma
Rajala, Linda
(19.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112195924
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112195924
Tiivistelmä
Maailmanlaajuinen kilpailu, globalisaatio sekä nopea teknologinen kehitys ovat synnyttäneet monimutkaisia toimitusketjuja, jotka ovat osaltaan johtaneet kumppanuussuhteiden solmimiseen yritysten välillä. Läheiset kumppanuussuhteet ovat luoneet kehittyneempää johtamista ja hallinnointia vaativia eri yrityksistä koostuvia yritysverkostoja. Suorituskyvyn mittaus ja arviointi kuuluvat johdon laskentatoimen perinteisiin tehtäviin ja johdon laskentatoimella voi olla merkittävä panos toimitusketjujen menestyksessä. Alan tutkimuksissa on korostettu johdon laskentatoimen arvopotentiaalia toimitusketjuissa sekä yritysten välisessä ohjauksessa.
Tutkielman päätutkimuskysymys on miten toimitusketjujen suorituskyvyn mittausta ja organisaatioiden välistä ohjausta toteutetaan yritysverkostoissa johdon laskentatoimen näkökulmasta. Tutkielman alatutkimuskysymyksiä ovat; mitkä ovat yritysverkoston näkökannalta toimitusketjujen suorituskyvyn keskeisimmät suorituskyvyn mittarit, miten yritysten välistä ohjausta toteutetaan yritysverkostoissa toimitusketjujen suorituskyvyn tukemiseksi, millainen rooli johdon laskentatoimen ammattilaisilla on yritysverkostojen ohjauksessa ja toimitusketjujen suorituskyvyn mittauksessa. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkielman aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoidut haastattelut. Empiirinen aineisto koostui neljästä asiantuntijahaastattelusta ja haastateltavat toimivat kaikki eri yrityksien palveluksessa. Haastateltavilla oli mittava sekä monipuolinen kokemus toimitusketjujen parissa työskentelystä, joka oli tärkeä kriteeri haastateltavia valitessa. Eduksi katsottiin lisäksi laskentatoimen kokemus tai tausta.
Tutkielman tulosten tulkintaan käytettiin teoreettisena viitekehyksenä yritysten välisessä ohjauksessa Dekkerin (2004) tutkimusta yritysten välisen ohjauksen muodoista. Yritysverkostoissa käytettävien suorituskykymittareiden tulosten tarkastelussa hyödynnettiin Shepherdin & Günterin (2006) mittareiden taksonomiaa sekä Galankashin & Rafiein (2022) mittariluokittelua. Tutkielman tuloksena yritysten välistä ohjausta toteutettiin yritysverkostoissa tulosohjauksen, käytösohjauksen sekä sosiaalisen ohjauksen yhdistelmänä. Yritysverkostoissa oli osittain käytössä samoja toimitusketjujen suorituskyvyn mittareita eri yritysten kesken. Yritysverkostoissa valtaosa käytetyistä mittareista olivat sisäiseen mittaamiseen erikoistuneita toimitusketjujen tuotantovaiheen mittareita. Suurin osa mittareista olivat kustannusmittareita. Johdon laskentatoimen rooli sekä yritysten välisessä ohjauksessa että toimitusketjujen suorituskyvyn mittauksessa yritysverkostoissa vaihteli merkitykseltään merkittävästi organisaatioittain. Roolilla oli kuitenkin molemmilla osa-alueilla yhteinen teema; funktio toimitti informaatiota päätöksentekoa tukemaan.
Tutkielman päätutkimuskysymys on miten toimitusketjujen suorituskyvyn mittausta ja organisaatioiden välistä ohjausta toteutetaan yritysverkostoissa johdon laskentatoimen näkökulmasta. Tutkielman alatutkimuskysymyksiä ovat; mitkä ovat yritysverkoston näkökannalta toimitusketjujen suorituskyvyn keskeisimmät suorituskyvyn mittarit, miten yritysten välistä ohjausta toteutetaan yritysverkostoissa toimitusketjujen suorituskyvyn tukemiseksi, millainen rooli johdon laskentatoimen ammattilaisilla on yritysverkostojen ohjauksessa ja toimitusketjujen suorituskyvyn mittauksessa. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkielman aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoidut haastattelut. Empiirinen aineisto koostui neljästä asiantuntijahaastattelusta ja haastateltavat toimivat kaikki eri yrityksien palveluksessa. Haastateltavilla oli mittava sekä monipuolinen kokemus toimitusketjujen parissa työskentelystä, joka oli tärkeä kriteeri haastateltavia valitessa. Eduksi katsottiin lisäksi laskentatoimen kokemus tai tausta.
Tutkielman tulosten tulkintaan käytettiin teoreettisena viitekehyksenä yritysten välisessä ohjauksessa Dekkerin (2004) tutkimusta yritysten välisen ohjauksen muodoista. Yritysverkostoissa käytettävien suorituskykymittareiden tulosten tarkastelussa hyödynnettiin Shepherdin & Günterin (2006) mittareiden taksonomiaa sekä Galankashin & Rafiein (2022) mittariluokittelua. Tutkielman tuloksena yritysten välistä ohjausta toteutettiin yritysverkostoissa tulosohjauksen, käytösohjauksen sekä sosiaalisen ohjauksen yhdistelmänä. Yritysverkostoissa oli osittain käytössä samoja toimitusketjujen suorituskyvyn mittareita eri yritysten kesken. Yritysverkostoissa valtaosa käytetyistä mittareista olivat sisäiseen mittaamiseen erikoistuneita toimitusketjujen tuotantovaiheen mittareita. Suurin osa mittareista olivat kustannusmittareita. Johdon laskentatoimen rooli sekä yritysten välisessä ohjauksessa että toimitusketjujen suorituskyvyn mittauksessa yritysverkostoissa vaihteli merkitykseltään merkittävästi organisaatioittain. Roolilla oli kuitenkin molemmilla osa-alueilla yhteinen teema; funktio toimitti informaatiota päätöksentekoa tukemaan.