Toimitusketjun resilienssi suomalaisen julkisen terveydenhuollon hankinnassa
Tynni, Laura (2024-11-22)
Toimitusketjun resilienssi suomalaisen julkisen terveydenhuollon hankinnassa
Tynni, Laura
(22.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112998029
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112998029
Tiivistelmä
Koronapandemian aikaiset haasteet hoitotarvikkeiden hankinnassa paljastivat useita haavoittuvuuksia julkisissa hankintajärjestelmissä, mikä herätti huolen terveydenhuollon toimitusketjujen resilienssin tilasta. Lisäksi Suomessa julkisen terveydenhuollon hankintaa toteuttavat hankintayksiköt ovat sittemmin muuttuneet toteutetun sosiaali- ja terveysalan uudistuksen myötä, jossa terveydenhuollon ja siten sen hankintojen järjestämisvastuu ovat siirtyneet kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten julkisen terveydenhuollon hoitotarvikkeiden hankinta nykyisin on järjestetty, sekä tarkastella Suomen julkisen terveydenhuollon toimitusketjujen hankinnan resilienssin nykytilaa sitä häiriölle altistavien ja sen resilienssiä vahvistavien tekijöiden kautta.
Häiriölle altistavat tekijät oli aiemman tutkimuksen perusteella jaoteltu yhteensä seitsemään ylätason tekijään: asiakkaiden ja toimittajien aiheuttamiin häiriöihin, toimitusketjun herkkyyteen, resurssirajoitteisiin, tahallisiin uhkiin, turbulenssiin, ulkoiseen paineeseen ja toimitusketjun verkottuneisuuteen. Vastaavasti resilienssiä vahvistavat tekijät jaoteltiin erikseen puskuroiviin eli toimintaa erilaisin varautumiskeinoin suojaamaan ja vakauttamaan pyrkiviin; ja siltaaviin tekijöihin, jotka tähtäävät toimintaan liittyvän epävarmuuden minimointiin tiivistämällä organisaatioiden välisiä suhteita, sekä edelleen näiden alatekijöihin.
Tutkimuksen tuloksissa kuvataan, miten julkisen terveydenhuollon hankinnat Suomessa on järjestetty pääasiassa yhteishankinnoin. Tutkimuksessa tunnistettiin häiriöille altistavia tekijöitä muista paitsi tahallisten uhkien -kategoriasta. Tutkimuksen johtopäätöksissä kuitenkin todetaan, että niitäkin todennäköisesti on olemassa. Resilienssiä vahvistavista tekijöitä tunnistettiin myös sekä puskuroivia että siltaavia tekijöitä. Ainoastaan yhtä siltaavien tekijöiden alatekijää, kilpailijoiden yhteistoimintaa, ei tässä tutkimuksessa tunnistettu julkisten terveydenhuollon hankintojen kontekstista. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että julkisen terveydenhuollon hankintojen resilienssin nykytila vaikuttaa vähintäänkin kohtalaiselta, sillä kaikkiin tunnistettuihin häiriöille altistaviin tekijöihin oli tunnistettavissa kohdennettu resilienssiä vahvistava tekijä, eikä sellaisia resilienssiä vahvistavia tekijöitä tunnistettu, jolla ei voisi lievittää jotakin tunnistetuista haavoittuvuuksista. Tästä huolimatta tutkimuksen perusteella on selvää, että joidenkin tuotteiden osalta haavoittuvuudet heikentävät tällä hetkellä julkisen terveydenhuollon toimitusketjujen toimintavarmuutta.
Tutkimus toteutettiin ekstensiivisenä tapaustutkimuksena. Siihen osallistui kaksi eri yhteistyöaluetta edustavaa julkisen terveydenhuollon hankintayksikköä. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyn 2024 aikana.
Häiriölle altistavat tekijät oli aiemman tutkimuksen perusteella jaoteltu yhteensä seitsemään ylätason tekijään: asiakkaiden ja toimittajien aiheuttamiin häiriöihin, toimitusketjun herkkyyteen, resurssirajoitteisiin, tahallisiin uhkiin, turbulenssiin, ulkoiseen paineeseen ja toimitusketjun verkottuneisuuteen. Vastaavasti resilienssiä vahvistavat tekijät jaoteltiin erikseen puskuroiviin eli toimintaa erilaisin varautumiskeinoin suojaamaan ja vakauttamaan pyrkiviin; ja siltaaviin tekijöihin, jotka tähtäävät toimintaan liittyvän epävarmuuden minimointiin tiivistämällä organisaatioiden välisiä suhteita, sekä edelleen näiden alatekijöihin.
Tutkimuksen tuloksissa kuvataan, miten julkisen terveydenhuollon hankinnat Suomessa on järjestetty pääasiassa yhteishankinnoin. Tutkimuksessa tunnistettiin häiriöille altistavia tekijöitä muista paitsi tahallisten uhkien -kategoriasta. Tutkimuksen johtopäätöksissä kuitenkin todetaan, että niitäkin todennäköisesti on olemassa. Resilienssiä vahvistavista tekijöitä tunnistettiin myös sekä puskuroivia että siltaavia tekijöitä. Ainoastaan yhtä siltaavien tekijöiden alatekijää, kilpailijoiden yhteistoimintaa, ei tässä tutkimuksessa tunnistettu julkisten terveydenhuollon hankintojen kontekstista. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että julkisen terveydenhuollon hankintojen resilienssin nykytila vaikuttaa vähintäänkin kohtalaiselta, sillä kaikkiin tunnistettuihin häiriöille altistaviin tekijöihin oli tunnistettavissa kohdennettu resilienssiä vahvistava tekijä, eikä sellaisia resilienssiä vahvistavia tekijöitä tunnistettu, jolla ei voisi lievittää jotakin tunnistetuista haavoittuvuuksista. Tästä huolimatta tutkimuksen perusteella on selvää, että joidenkin tuotteiden osalta haavoittuvuudet heikentävät tällä hetkellä julkisen terveydenhuollon toimitusketjujen toimintavarmuutta.
Tutkimus toteutettiin ekstensiivisenä tapaustutkimuksena. Siihen osallistui kaksi eri yhteistyöaluetta edustavaa julkisen terveydenhuollon hankintayksikköä. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyn 2024 aikana.