Hyvän ja huonon kuoleman käsite Kuolema, menetys ja muisto -kilpakeruuaineistossa

Abstract

Tutkielmani keskittyy vuonna 2014 kerättyyn Kuolema, menetys ja muisto -kilpakeruun vastauksiin. Aineistoa tarkastellessani pyrin selvittämään, millaisia käsityksiä kirjoituksissa ilmenee hyvästä ja huonosta kuolemasta. Aineiston kirjoituksissa kirjoittajat kertovat kuolemaan liittyvistä kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Kirjoituksissa käsitellään erilaisia kuolemaan liittyviä teemoja, kuten laitoshoitoa, kärsimystä, ikää, sosiaalisia suhteita ja kuoleman hyväksymistä osana elämää. Kuolema, menetys ja muisto -kilpakeruuaineisto kerättiin vuonna 2014 Kaarina Kosken, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ja Suomen Akatemian Mieli ja toinen -projektin toimesta ja se oli suunnattu kaikille suomalaisille. Käytän tutkimuksessani Tietoarkiston sähköisestä palvelukokonaisuudesta saatavaa aineistoa, johon sisältyy 42 kirjoitusta. Olen valinnut tutkimukseeni mukaan 30 vastaajan kirjoituksia, jotka vastaavat tutkimuskysymykseeni. Tarkoituksena on syventyä näihin kirjoituksiin ja niiden sisältöön aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Käytän tutkimuksessani kokemusnäkökulmaa eli olen kiinnostunut kirjoituksissa ilmenevistä yksilöllisistä kokemuksista ja merkityksistä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yleisimpiä hyvään kuolemaan liitettäviä asioita ovat vähäinen kärsimys, korkea ikä, laadukas laitoshoito, kuolema kotona, arvokkuuden säilyttäminen, hyvät sosiaaliset suhteet, luonnollinen ja nopea kuolema, kuoleman hyväksyminen osana elämää, mahdollisuus eutanasiaan sekä uskonnollisuus. Huonoon kuolemaan liitettäviä yleisimpiä asioita ovat kärsimys ja kipu, laitoshoidon huono laatu ja siihen liittyvä resurssipula, arvokkuuden menetys, pitkittynyt kuolema, ennenaikainen kuolema ja yksinäisyys.

Toinen osuus tutkimuksessa keskittyy osallistavan arkiston näkökulmaan. Osallistavuus on sitä, kuinka arkisto aktiivisesti ottaa kansalaiset mukaan uuden tiedon luomiseen ja pyrkii edustamaan erilaisia näkökulmia. Tarkastelen, kuinka osallistavuus toteutui Kuolema, menetys ja muisto -aineiston keruuprosessissa ja kuinka osallistavuus näkyy yleisesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnassa. Käytän arkistoteoreettisena näkökulmana osallistavan arkiston paradigmaa, jonka arkistotutkija Terry Cook määritteli vuonna 1997 julkaistussa artikkelissaan “What is past is prologue: a history of archival ideas since 1898 and the future paradigm shift”. Havaintojeni mukaan SKS:n osallistavuus toteutuu tehokkaasti, sillä vuorovaikutus yhteiskuntaan on avointa ja keruita järjestetään runsaasti. Keruut ovat menetelmä tiedon keräämiseen kansan näkemysten ja kokemusten kautta. Kuolema, menetys ja muisto -aineiston osallistavuus toteutui kaikille suunnatun avoimen keruukutsun kautta.