Luokanopettajaopiskelijoiden varmuus opintoihin hakeutumisessa
Pylkkänen, Fanni (2024-11-15)
Luokanopettajaopiskelijoiden varmuus opintoihin hakeutumisessa
Pylkkänen, Fanni
(15.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241211101357
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241211101357
Tiivistelmä
Luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät ovat vaihdelleet voimakkaasti edellisen vuosikymmenen aikana. Kuitenkin koulutukseen pääsee edelleen sisään vain pieni osa hakijoista. Joillekin hakijoista luokanopettajan ammatti on ollut unelma lapsesta asti, joillekin tuoreempi tavoite, josta ei olla ehkä niin varmoja. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää luokanopettajaopiskelijoiden varmuutta hakeutua opintoihin, sekä epävarmuustekijöitä, joiden vuoksi luokanopettajaopintoihin olisi voitu jättää hakeutumatta.
Tutkielman aineistona hyödynnettiin valmista aineistoa AILA-arkistosta. Aineisto oli kerätty vuonna 2019 sähköisesti kyselylomakkeella juuri opintonsa aloittaneilta luokanopettajaopiskelijoilta. Opiskelijoita pyydettiin muistelemaan hakuprosessia ja sen aikaisia ajatuksia hakeutumiseen liittyen. Kyselyyn oli vastannut yhteensä 146 opiskelijaa kahdesta eri yliopistosta. Aineisto käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla ja kvantifioimalla.
Opiskelijoista vain pieni osa oli ollut täysin varmoja alalle hakeutumisesta. Naisista varmoja oli ollut noin kuudesosa ja miehistä noin kolmasosa. Suurimpana epävarmuustekijänä sekä miehillä että naisilla oli ollut muiden alojen harkitseminen tai kiinnostavuus. Muita paljon mainittuja epävarmuustekijöitä olivat olleet esimerkiksi elämäntilanne, työhyvinvointi, erilaiset koulumaailman haasteet, alaan kohdistuva negatiivinen mediahuomio, heikko palkkaus sekä epävarmuus osaamisesta ja pärjäämisestä erilaisissa yhteyksissä. Sukupuolten välillä eroja löytyi erityisesti opinnoissa pärjäämiseen ja jaksamiseen, elämäntilanteeseen, työn kuormitukseen, opinnoissa uupumiseen ja jaksamiseen, sekä sisäänpääsyyn ja pääsykokeeseen liittyvissä epävarmuustekijöissä. Elämäntilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät olivat edellä mainituista alaluokista ainoa, jossa miehillä vastauksia ilmeni enemmän kuin naisilla.
Epävarmuus työhyvinvoinnista oli yhteneväinen aikaisemman tutkimuksen kanssa. Työhyvinvoinnin merkitys ymmärretään jo opintoihin hakeutuessa. Onkin tärkeää tiedostaa alalle yleiset haasteet jo ajoissa, jotta niihin pystyy opintojen aikana valmistautumaan, ja kehittämään selviytymiskeinoja. Muiden alojen kiinnostavuus voidaan nähdä luonnolliseksi osaksi ammatinvalintaprosessia, jonka aikana punnitaan erilaisia vaihtoehtoja ja tutustutaan itseen ja omiin tulevaisuuden tavoitteisiin ja motiiveihin. Tuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi toisen asteen koulutuksissa opinto-ohjauksen apuna.
Tutkielman aineistona hyödynnettiin valmista aineistoa AILA-arkistosta. Aineisto oli kerätty vuonna 2019 sähköisesti kyselylomakkeella juuri opintonsa aloittaneilta luokanopettajaopiskelijoilta. Opiskelijoita pyydettiin muistelemaan hakuprosessia ja sen aikaisia ajatuksia hakeutumiseen liittyen. Kyselyyn oli vastannut yhteensä 146 opiskelijaa kahdesta eri yliopistosta. Aineisto käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin luokittelemalla ja kvantifioimalla.
Opiskelijoista vain pieni osa oli ollut täysin varmoja alalle hakeutumisesta. Naisista varmoja oli ollut noin kuudesosa ja miehistä noin kolmasosa. Suurimpana epävarmuustekijänä sekä miehillä että naisilla oli ollut muiden alojen harkitseminen tai kiinnostavuus. Muita paljon mainittuja epävarmuustekijöitä olivat olleet esimerkiksi elämäntilanne, työhyvinvointi, erilaiset koulumaailman haasteet, alaan kohdistuva negatiivinen mediahuomio, heikko palkkaus sekä epävarmuus osaamisesta ja pärjäämisestä erilaisissa yhteyksissä. Sukupuolten välillä eroja löytyi erityisesti opinnoissa pärjäämiseen ja jaksamiseen, elämäntilanteeseen, työn kuormitukseen, opinnoissa uupumiseen ja jaksamiseen, sekä sisäänpääsyyn ja pääsykokeeseen liittyvissä epävarmuustekijöissä. Elämäntilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät olivat edellä mainituista alaluokista ainoa, jossa miehillä vastauksia ilmeni enemmän kuin naisilla.
Epävarmuus työhyvinvoinnista oli yhteneväinen aikaisemman tutkimuksen kanssa. Työhyvinvoinnin merkitys ymmärretään jo opintoihin hakeutuessa. Onkin tärkeää tiedostaa alalle yleiset haasteet jo ajoissa, jotta niihin pystyy opintojen aikana valmistautumaan, ja kehittämään selviytymiskeinoja. Muiden alojen kiinnostavuus voidaan nähdä luonnolliseksi osaksi ammatinvalintaprosessia, jonka aikana punnitaan erilaisia vaihtoehtoja ja tutustutaan itseen ja omiin tulevaisuuden tavoitteisiin ja motiiveihin. Tuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi toisen asteen koulutuksissa opinto-ohjauksen apuna.