"Eihän tässä tilanteessa voi uupua" : Nuorten naisten kokemuksia työuupumuksesta yhteiskunnallisena ongelmana
Sarell, Iida (2024-11-14)
"Eihän tässä tilanteessa voi uupua" : Nuorten naisten kokemuksia työuupumuksesta yhteiskunnallisena ongelmana
Sarell, Iida
(14.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241211101371
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241211101371
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on ymmärtää nuorten naisten työuupumukseen ja sen syntyyn liittyviä tekijöitä ja käytäntöjä. Nuoret naiset ovat hyvin merkittävä tutkimuskohde, sillä nuorten naisten kokema työuupumus on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Lisäksi työelämässä ylläpidetyt ja uusinnetut sukupuolittuneet valtarakenteet lisäävät sukupuolten välistä eriarvoisuutta, jolloin eriarvoistavat käytännöt kohdistuvat pääosin naisiin. Tutkielman tarkoituksena on analysoida nuorten naisten työuupumusta yhteiskunnallisessa kontekstissa, sillä uupumusta usein lähestytään hyvin yksilökeskeisestä näkökulmasta yhteiskunnan ja työelämän yksilöitymisen seurauksena. Työuupumuksen yksilökeskeisyys mukaileekin trendiä, jossa rakenteellinen ongelma asetetaan yksilön vastuulle käsittämällä se yksilölliseksi terveysongelmaksi. Tutkielma tuo uutta tietoa työuupumuksen käsittelyyn yhteiskunnallisena ongelmana. Aihetta tarkastellaan seuraavan tutkimuskysymyksen kautta: Millaisia yhteiskunnallisia tekijöitä nuoret naiset liittävät työkokemukseensa ja sen syntyyn?
Tutkielman aineisto rakentuu kahdeksasta kertomushaastattelusta, jotka käsittelevät henkilökohtaista uupumuskokemusta sekä haastateltavien yleisiä käsityksiä työuupumuksesta. Haastatteluiden kertomuksellisuus avaa nuorten naisten työuupumuskokemuksia merkittävästi, sillä kerronnan kautta on ollut mahdollista tulkita uupumuksen taustalla vaikuttavia rakenteellisia tai kulttuurillisia tekijöitä. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta on eritelty työuupumukseen liittyvistä tekijöistä neljä keskeistä teemaa.
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät nuoret naiset sisäistävät uupumuksen osaksi omaa ammattiaan, ikään kuin kutsumusalan kirouksena. Alalla vallitseva resurssipula käsitetään hyvin merkittäväksi tekijäksi uupumuksen kehityksessä, koska sen seurauksena työntekijöillä ei ole mahdollista hoitaa tehtäviään yhtä laadukkaasti kuin he itse haluaisivat. Puolestaan tunnolliset suorittajat selittävät työuupumustaan tarpeellaan jatkuvasti suorittaa, jolloin uupuminen on pidemmän ajan seurausta. Suoriutuminen ja ’krooninen’ tunnollisuus heijastuvat epäonnistumisen pelosta, jolloin nuoret naiset turvautuvat esittämään reipasta ja hyvin menestyvää. Ihanteellisten uranaisten kertomukset korostavat työelämän sukupuolittuneisuutta ja eriarvoisuutta. Lisäksi nuoret naiset kokevat paineita suoriutua työelämästä sisäistettyjen kulttuurillisten normien mukaan, joka myös koetaan uuvuttavaksi. Tutkielmassa lisäksi havaittiin, että osa nuorista naisista koki työuupumuksensa jopa itsetuntoa kohottavana kokemuksena. Niin kutsutut selviytyjät myös vertasivat omaa uupumuskokemustansa muihin uupuneisiin korostaen omaa resilienssiään ja toipumistaan, joka ilmentää vahvaa sisäistettyä yksin pärjäämisen eetosta.
Tulokset nuorten naisten työuupumuksen taustalla vaikuttavien tekijöiden yhteiskunnallisuudesta tuottaa uutta ja ajankohtaisesti tärkeää tietoa työuupumuksen sosiologiselle tutkimuskentälle. Tutkielma avaa tuoreita näkökulmia nuorten naisten työuupumuksen tarkasteluun, sillä uupumukseen liittyviä tekijöitä tulisi käsitellä rakenteellisena ongelmana yksilökeskeisen narratiivin sijaan. Uupuneen vastuuttaminen rakenteellisesta ongelmasta heijastaa terapeuttisen vallan kulttuurista ja rakenteellista vaikutusta yhteiskunnassamme.
Tutkielman aineisto rakentuu kahdeksasta kertomushaastattelusta, jotka käsittelevät henkilökohtaista uupumuskokemusta sekä haastateltavien yleisiä käsityksiä työuupumuksesta. Haastatteluiden kertomuksellisuus avaa nuorten naisten työuupumuskokemuksia merkittävästi, sillä kerronnan kautta on ollut mahdollista tulkita uupumuksen taustalla vaikuttavia rakenteellisia tai kulttuurillisia tekijöitä. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta on eritelty työuupumukseen liittyvistä tekijöistä neljä keskeistä teemaa.
Sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät nuoret naiset sisäistävät uupumuksen osaksi omaa ammattiaan, ikään kuin kutsumusalan kirouksena. Alalla vallitseva resurssipula käsitetään hyvin merkittäväksi tekijäksi uupumuksen kehityksessä, koska sen seurauksena työntekijöillä ei ole mahdollista hoitaa tehtäviään yhtä laadukkaasti kuin he itse haluaisivat. Puolestaan tunnolliset suorittajat selittävät työuupumustaan tarpeellaan jatkuvasti suorittaa, jolloin uupuminen on pidemmän ajan seurausta. Suoriutuminen ja ’krooninen’ tunnollisuus heijastuvat epäonnistumisen pelosta, jolloin nuoret naiset turvautuvat esittämään reipasta ja hyvin menestyvää. Ihanteellisten uranaisten kertomukset korostavat työelämän sukupuolittuneisuutta ja eriarvoisuutta. Lisäksi nuoret naiset kokevat paineita suoriutua työelämästä sisäistettyjen kulttuurillisten normien mukaan, joka myös koetaan uuvuttavaksi. Tutkielmassa lisäksi havaittiin, että osa nuorista naisista koki työuupumuksensa jopa itsetuntoa kohottavana kokemuksena. Niin kutsutut selviytyjät myös vertasivat omaa uupumuskokemustansa muihin uupuneisiin korostaen omaa resilienssiään ja toipumistaan, joka ilmentää vahvaa sisäistettyä yksin pärjäämisen eetosta.
Tulokset nuorten naisten työuupumuksen taustalla vaikuttavien tekijöiden yhteiskunnallisuudesta tuottaa uutta ja ajankohtaisesti tärkeää tietoa työuupumuksen sosiologiselle tutkimuskentälle. Tutkielma avaa tuoreita näkökulmia nuorten naisten työuupumuksen tarkasteluun, sillä uupumukseen liittyviä tekijöitä tulisi käsitellä rakenteellisena ongelmana yksilökeskeisen narratiivin sijaan. Uupuneen vastuuttaminen rakenteellisesta ongelmasta heijastaa terapeuttisen vallan kulttuurista ja rakenteellista vaikutusta yhteiskunnassamme.