Objektiivisen ja subjektiivisen yhteiskuntaluokan yhteys äänestysosallistumiseen eduskunta- ja kuntavaaleissa

Abstract

Laskevat äänestysprosentit ovat viime vuosikymmeninä herättäneet vilkasta keskustelua demokratian tasosta ja vallan legitimiteetistä erityisesti vaalien aikana. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten objektiivinen ja subjektiivinen yhteiskuntaluokka ovat yhteydessä äänestämiseen eduskunta- ja kuntavaaleissa Suomessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, ennustaako objektiivinen vai subjektiivinen luokka paremmin äänestysosallistumista näissä vaaleissa sekä miten luokkakongruenssi ja -inkongruenssi ovat yhteydessä eroihin äänestysosallistumisessa. Aineistona käytetään Arkielämä ja osallistuminen 2017 -kyselytutkimusaineistoa.

Sekä yhteiskuntaluokan kuolemasta että luokkaäänestämisen laskusta on käyty sekä puolesta että vastaan vilkasta keskustelua viimeisten vuosikymmenten ajan. Osa tutkijoista näkee, ettei yhteiskuntaluokka ole enää merkittävä jakolinja yhteiskunnassa, eikä se kykene selittämään eroja poliittisessa osallistumisessa. Toiset taas näkevät yhteiskuntaluokan edelleen merkityksellisenä jakolinjana sekä eroja poliittisessa osallistumisessa selittävänä tekijänä. Tämän lisäksi myös luokkatutkimuksen kentällä on vallinnut eräänlainen kahtiajako sekä taloudellisen ja kulttuurisen että objektiivisen ja subjektiivisen yhteiskuntaluokan käytön välillä. Suomessa on kuitenkin edelleen havaittu perinteistä luokkaäänestämistä, vaikka yhteiskuntaluokkien puoluevalinnat ovatkin monipuolistuneet ja monimutkaistuneet. Lisäksi luokan merkityksen on todettu ulottuvan puoluevalinnan lisäksi myös itse valintaan äänestää tai jättää äänestämättä. Luokkien välisten erojen äänestysosallistumisessa on todettu olevan Suomessa jopa suurimmillaan kuin koskaan aikaisemmin.

Analyysin tulokset osoittavat, että kyselytutkimusaineistolla eri yhteiskuntaluokkien välillä ei voida havaita suuria eroja äänestysosallistumisessa. Objektiivisen ja subjektiivisen yhteiskuntaluokan välillä ei myöskään havaita merkittäviä eroja siinä, kuinka vahvasti ne ovat yhteydessä äänestysosallistumiseen. Luokkakongruenssin osalta havaitaan, että jos sekä objektiivinen että subjektiivinen yhteiskuntaluokka ovat työväenluokka, eli kuuluu niin sanottuun perinteiseen työväenluokkaan, äänestää sekä eduskuntavaaleissa että kuntavaaleissa muita luokkia epätodennäköisimmin. Kuitenkaan myöskään luokkakongruenssin osalta ei voida havaita suuria eroja luokkien välillä. Luokan yleisen yhteiskunnallisen merkityksen puolesta sen sijaan puhuu se, että vain hyvin pieni osa käytetyn aineiston vastaajista ei samastu mihinkään yhteiskuntaluokkaan. Tämän voi katsoa merkitsevän myös sitä, että luokkasamastuminen on Suomessa vahvaa.

Tulosten perusteella voidaan sanoa, että yhteiskuntaluokka on yhä merkittävä yhteiskunnallinen jakolinja ja samastumisen kohde, mutta sen poliittinen merkitys saattaa olla heikentynyt. Toisaalta kyselytutkimusaineistojen on havaittu vähättelevän yhteiskuntaluokan merkitystä äänestysosallistumisen tarkastelussa. Tämän perusteella tässä tutkielmassa havaitut pienet erot luokkien välillä äänestysosallistumisessa voisivatkin tulla paremmin esille, jos kyselytutkimuksilla saataisiin tavoitettua myös ne henkilöt, jotka jättävät äänestämättä tai esimerkiksi käyttämällä rekisteriaineistoa. Lisäksi tutkielmassa yhteiskuntaluokkaa on lähestytty valituista näkökulmista. Eroja äänestysosallistumisessa tulisikin tarkastella myös muiden yhteiskuntaluokan mittarien mukaan.