Digital Product Passport : Objectives and Legal Challenges
Piha, Eveliina (2024-11-27)
Digital Product Passport : Objectives and Legal Challenges
(27.11.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216102980
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216102980
Tiivistelmä
This thesis examines the digital product passport (DPP), an initiative part of the Ecodesign for Sustainable Products Regulation that entered into force on 18 July 2024. DPP is a digital tool that aims to make sustainability and circular economy objectives tangible to consumers, authorities and other stakeholders in the product value chain.
Sustainability and circular economy are regulated in most regions of the world as a result of the urgent climate warnings from IPCC and other climate platforms. The European Green Deal has led the way of rapid regulatory action on sustainability in Europe, but the European sustainability framework also has an increasingly extraterritorial reach. Value chains all around the world are affected by EU’s sustainability regulation as a result of new laws such as ESPR that extend obligations to operators despite their geographical location. Companies have been able to hide their unethical or environmentally harmful practices in the complex structures of their value chain but that is going to be challenged. New sustainability laws target value chains in specific, aiming to bring transparency and responsibility to every step.
The DPP is a special element in this framework that provides comprehensive information on the origin, CO2 emissions and other qualities of the product from assembly to disposal. Information will be collected at every step of the value chain and will be accessed by authorities to monitor compliance, consumers to make informed purchase decisions and participants of the value chain to have a complete and detailed knowledge of the product and the actors behind it. In the future, many more use cases may appear.
Currently, there are many identified gaps in the implementation of DPPs. These include for example adhering to legal obligations, data related challenges and adverse environmental impact. Additional legal questions rise especially of extraterritoriality and the heavy use of delegated acts that will determine the specific requirements of DPPs and the products to be covered by ecodesign rules. Once adopted, DPPs will be an integral part of nearly all products in the EU market and millions of individuals will interact with DPPs every day. Therefore, it is essential that challenges related to both its use and implications resulting from the use be addressed appropriately.
This research paper explores the sustainability rationale (the ‘why’) and the legal and technical questions (the ‘how’) of developing a DPP system in the light of the European Union's dual focus on green and digital transitions. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan digitaalisia tuotepasseja, jotka ovat osa 18. heinäkuuta 2024 voimaan tullutta kestävien tuotteiden ekologista suunnittelua koskevaa asetusta. DPP on digitaalinen työkalu, joka tekee kestävän kehityksen ja kiertotaloudentavoitteet konkreettisiksi kuluttajille, viranomaisille ja muille tuotteiden arvoketjun sidosryhmille.
Kestävää kehitystä ja kiertotaloutta säännellään useimmilla maailman alueilla IPCC:n ja muiden ilmastofoorumien kiireellisten ilmastovaroitusten vauhdittamana. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal on johtanut kestävää kehitystä koskevaa sääntelyä Euroopassa, mutta kestävyyssääntelyllä on myös yhä enenevissä määrin ekstraterritoriaalinen ulottuvuus. EU:n kestävyyssääntely vaikuttaa arvoketjuihin kaikkialla maailmassa uusien lakien, kuten ESPR:n myötä, sillä ne ulottavat velvoitteet koskemaan toimijoita niiden maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Yritykset ovat saattaneet häivyttää epäeettiset tai ympäristölle haitalliset käytäntönsä monimutkaisiin arvoketjuihin, mutta tämä ei jatkossa tule olemaan mahdollista. Uusi kestävyyssääntely kohdistuu erityisesti arvoketjuihin, ja niiden tavoitteena on tuoda avoimuutta ja vastuullisuutta jokaiseen tuotannon vaiheeseen.
Digitaalinen tuotepassi on erityinen osa tätä kehitystä ja tarjoaajatkossakattavasti tietoa tuotteen alkuperästä, hiilidioksidipäästöistä ja muista ominaisuuksista sen kokoonpanosta hävittämiseen. Tietoja kerätään arvoketjun jokaisessa vaiheessa, ja viranomaiset voivat digitaalisen tuotepassin avulla valvoa tuotteiden lainmukaisuutta, kuluttajat tehdä tiedostavia ostopäätöksiä ja arvoketjun toimijat saada yksityiskohtaisia tietoja tuotteesta ja sen toimijoista. Tulevaisuudessa digitaalisilla tuotepasseilla voi olla monenlaisia käyttötarkoituksia.
Digitaalisen tuotepassin käyttöönottoon liittyy useitahaasteita, jotka liittyvät muun muassa oikeudellisien velvoitteiden noudattamiseen, dataan liittyviin haasteisiin ja haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Muita tuotepasseihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ovat erityisesti ekstraterritoriaalisuus ja delegoitujen asetusten runsas käyttö, kunne määrittelevät tuotepassin tarkat vaatimuksetsekä tuotteet, joihin ekosuunnittelusääntöjä sovelletaan. Kun tuotepassit otetaan laajaalaisesti käyttöön, niistä tulee olennainen osa lähes kaikkia EU:n markkinoilla olevia tuotteita ja miljoonat ihmiset tulevat käyttämään tuotepasseja päivittäin. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että tuotepassien käyttöön sekä käytöstä aiheutuviin vaikutuksiin liittyvät haasteet otetaan asianmukaisesti huomioon.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan kestävyyssääntelyn näkökulmaa (miksi) sekä oikeudellisia ja teknisiä kysymyksiä (miten), jotka liittyvät digitaalisten tuotepassien käyttöönottoon Euroopan unionin vihreän ja digitaalisen siirtymän kontekstissa.
Sustainability and circular economy are regulated in most regions of the world as a result of the urgent climate warnings from IPCC and other climate platforms. The European Green Deal has led the way of rapid regulatory action on sustainability in Europe, but the European sustainability framework also has an increasingly extraterritorial reach. Value chains all around the world are affected by EU’s sustainability regulation as a result of new laws such as ESPR that extend obligations to operators despite their geographical location. Companies have been able to hide their unethical or environmentally harmful practices in the complex structures of their value chain but that is going to be challenged. New sustainability laws target value chains in specific, aiming to bring transparency and responsibility to every step.
The DPP is a special element in this framework that provides comprehensive information on the origin, CO2 emissions and other qualities of the product from assembly to disposal. Information will be collected at every step of the value chain and will be accessed by authorities to monitor compliance, consumers to make informed purchase decisions and participants of the value chain to have a complete and detailed knowledge of the product and the actors behind it. In the future, many more use cases may appear.
Currently, there are many identified gaps in the implementation of DPPs. These include for example adhering to legal obligations, data related challenges and adverse environmental impact. Additional legal questions rise especially of extraterritoriality and the heavy use of delegated acts that will determine the specific requirements of DPPs and the products to be covered by ecodesign rules. Once adopted, DPPs will be an integral part of nearly all products in the EU market and millions of individuals will interact with DPPs every day. Therefore, it is essential that challenges related to both its use and implications resulting from the use be addressed appropriately.
This research paper explores the sustainability rationale (the ‘why’) and the legal and technical questions (the ‘how’) of developing a DPP system in the light of the European Union's dual focus on green and digital transitions.
Kestävää kehitystä ja kiertotaloutta säännellään useimmilla maailman alueilla IPCC:n ja muiden ilmastofoorumien kiireellisten ilmastovaroitusten vauhdittamana. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal on johtanut kestävää kehitystä koskevaa sääntelyä Euroopassa, mutta kestävyyssääntelyllä on myös yhä enenevissä määrin ekstraterritoriaalinen ulottuvuus. EU:n kestävyyssääntely vaikuttaa arvoketjuihin kaikkialla maailmassa uusien lakien, kuten ESPR:n myötä, sillä ne ulottavat velvoitteet koskemaan toimijoita niiden maantieteellisestä sijainnista huolimatta. Yritykset ovat saattaneet häivyttää epäeettiset tai ympäristölle haitalliset käytäntönsä monimutkaisiin arvoketjuihin, mutta tämä ei jatkossa tule olemaan mahdollista. Uusi kestävyyssääntely kohdistuu erityisesti arvoketjuihin, ja niiden tavoitteena on tuoda avoimuutta ja vastuullisuutta jokaiseen tuotannon vaiheeseen.
Digitaalinen tuotepassi on erityinen osa tätä kehitystä ja tarjoaajatkossakattavasti tietoa tuotteen alkuperästä, hiilidioksidipäästöistä ja muista ominaisuuksista sen kokoonpanosta hävittämiseen. Tietoja kerätään arvoketjun jokaisessa vaiheessa, ja viranomaiset voivat digitaalisen tuotepassin avulla valvoa tuotteiden lainmukaisuutta, kuluttajat tehdä tiedostavia ostopäätöksiä ja arvoketjun toimijat saada yksityiskohtaisia tietoja tuotteesta ja sen toimijoista. Tulevaisuudessa digitaalisilla tuotepasseilla voi olla monenlaisia käyttötarkoituksia.
Digitaalisen tuotepassin käyttöönottoon liittyy useitahaasteita, jotka liittyvät muun muassa oikeudellisien velvoitteiden noudattamiseen, dataan liittyviin haasteisiin ja haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Muita tuotepasseihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä ovat erityisesti ekstraterritoriaalisuus ja delegoitujen asetusten runsas käyttö, kunne määrittelevät tuotepassin tarkat vaatimuksetsekä tuotteet, joihin ekosuunnittelusääntöjä sovelletaan. Kun tuotepassit otetaan laajaalaisesti käyttöön, niistä tulee olennainen osa lähes kaikkia EU:n markkinoilla olevia tuotteita ja miljoonat ihmiset tulevat käyttämään tuotepasseja päivittäin. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että tuotepassien käyttöön sekä käytöstä aiheutuviin vaikutuksiin liittyvät haasteet otetaan asianmukaisesti huomioon.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan kestävyyssääntelyn näkökulmaa (miksi) sekä oikeudellisia ja teknisiä kysymyksiä (miten), jotka liittyvät digitaalisten tuotepassien käyttöönottoon Euroopan unionin vihreän ja digitaalisen siirtymän kontekstissa.