Perhekeskuskoordinaattorin työnkuva : kuvaileva, laadullinen tutkimus
Pihl, Mari (2024-12-04)
Perhekeskuskoordinaattorin työnkuva : kuvaileva, laadullinen tutkimus
Pihl, Mari
(04.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103061
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241216103061
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) -uudistuksen myötä hyvinvointialueelle on luotu sote-palvelukokonaisuus, joista yhtenä palvelukokonaisuutena on perhekeskustoimintamalli. Perhekeskus on palvelujen verkosto. Se toimii fyysisissä toimipisteissä, verkostomaisena ja sähköisenä perhekeskuksena. Perhekeskus vastaa lapsiperheiden ja nuorten tarpeisiin ja sen avulla pystytään edistämään hyvinvointia, ennaltaehkäisemään ongelmia, tukemaan varhaisessa vaiheessa ja näin ollen myös hillitsemään kustannusten kasvua. Perhekeskustoimintamallin kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa hyvinvointialueelle tarvitaan erilaisia henkilöstöresurssia, joista perhekeskuskoordinaattori on yksi. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata suomalaisten perhekeskuskoordinaattorien työnkuvaa heidän näkökulmastaan. Tavoitteena on tuottaa tietoa perhekeskuskoordinaattorin työstä, jota voidaan käyttää hyväksi henkilöstöhallinnossa ja -johtamisessa sekä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin koulutuksissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, kuvailevana tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui seitsemän perhekeskuskoordinaattoria eri hyvinvointialueilta. Tiedonantajilla tuli olla vähintään yhden vuoden kokemus perhekeskuskoordinaattorin työstä sekä heidän tuli työskennellä joko hyvinvointialueella tai hankkeessa, jota hyvinvointialue hallinnoi. Aineisto kerättiin etänä toteutettujen, yksilöhaastatteluiden avulla marras-joulukuun aikana 2023. Haastattelussa käytettiin teemahaastattelurunkoa, haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.
Perhekeskuskoordinaattorit kokivat, että työn tekeminen edellyttää sosiaali- tai terveydenhuollon koulutusta, jatkokouluttautumista sekä laajaa työkokemusta lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Perhekeskuskoordinaattorin työ sisälsi tiedonantajien mukaan eri tasolla (asiakastaso, kunnallinen ja hyvinvointialue taso sekä kansallinen taso) tapahtuvaa verkostotyötä, erilaisia vastuutehtäviä ja kehittämistyötä, palveluiden koordinointia. Perhekeskuskoordinaattorilla tuli olla kykyä ottaa haltuun nopeasti erilaisia tilanteita, ymmärtää lasten, nuorten ja perheiden palveluita ja olla tietoinen valtakunnallisista linjauksista. Perhekeskuskoordinaattorit kokivat, että työn hoitamisessa tarvitaan sosiaalisia taitoja, kykyä innostaa ja motivoida ryhmiä. Tulevaisuuden työnkuva nähdään rajatumpana ja perhekeskuskoordinaattorilla tulee olla osaamista muun muassa palveluiden integroinnista. Perhekeskuskoordinaattorit toivovat tulevaisuudessa esihenkilöltä vahvempaa tukea.
Perhekeskuskoordinaattorin työ on monipuolista ja se toteutuu eri tasoilla edellyttäen laaja-alaista osaamista lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Yhdenmukaisen työnkuvan muodostamiseksi ja selkiyttämiseksi, jatkotutkimusehdotuksena on selkiyttää hyvinvointialueilla toimivien hyte-koordinaattoreiden, palveluohjaajien ja päälliköiden työnkuvaa. Tärkeää olisi myös selvittää muilta perhekeskustoimijoilta (kunnat, kolmas sektori, seurakunta) heidän kokemuksiaan perhekeskuskoordinaattorin työstä perhekeskustoimintamalliin sisältyvän yhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä. With the reform of social and health care (Sote), a social and health care service package including the family centre operating model has been created for the welfare regions. The family centre is a network of services and operates in physical locations, as well as electronically. The family centre meets the needs of families with children and young people, and helps to promote well-being, prevent problems, provide support at an early stage and thus, also prevent the growth of costs. The welfare region needs various personnel resources such as a family centre coordinator in developing and establishing the family centre operating model. The purpose of the study is to describe the job description of Finnish family centre coordinators from their perspective. The aim is to produce information about the work of the family centre coordinator that can be used in personnel administration and management, as well as in various social and health care and welfare training courses.
The study was conducted as a qualitative, descriptive study. Seven family centre coordinators or project workers participated in the study, whose tasks were to create a job description for a family centre coordinator from different welfare areas. The informants had to have at least one year of experience in the role of a family centre coordinator and must have worked either in a welfare region or in a project managed by a welfare region. The data was collected through remote, individual interviews during the months of November and December 2023. The interviews utilised a thematic interview frame, and they were recorded and transcribed. The data was analysed by using thematic analysis.
Family centre coordinators believed that in order to perform their duties, they needed an education in social or health care, further training and extensive work experience in services for children, youth and families. The informants stated that the duties of a family centre coordinator included coordination of services, diverse responsibilities and development tasks, and networking at several levels, including the client, municipal, welfare, and national levels. Additionally, the family centre coordinator had to have the ability to swiftly take a charge of different situations, understand the services for children, young people and families, and be aware of national policies. Family centre coordinators felt that social skills and the ability to inspire and motivate groups were needed in carrying out the work. The job description of the future is seen as more limited, and the family centre coordinator must have expertise in, among other things, the integration of services. Family centre coordinators hope for stronger support from their superiors in the future.
The work of a family centre coordinator is diverse and is carried out at different levels, requiring extensive knowledge of services for children, young people and families. An additional proposal for a further research is to define the job description of HYTE coordinators, service supervisors and managers working in welfare regions in order to create and clarify an in-line job description. Furthermore, it is essential to find out the experiences of other family centre operators including municipalities, third sector, parishes, regarding the work of a family centre coordinator and the development and upkeep of cooperation included in the family centre operating model.
Tutkimus toteutettiin laadullisena, kuvailevana tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui seitsemän perhekeskuskoordinaattoria eri hyvinvointialueilta. Tiedonantajilla tuli olla vähintään yhden vuoden kokemus perhekeskuskoordinaattorin työstä sekä heidän tuli työskennellä joko hyvinvointialueella tai hankkeessa, jota hyvinvointialue hallinnoi. Aineisto kerättiin etänä toteutettujen, yksilöhaastatteluiden avulla marras-joulukuun aikana 2023. Haastattelussa käytettiin teemahaastattelurunkoa, haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.
Perhekeskuskoordinaattorit kokivat, että työn tekeminen edellyttää sosiaali- tai terveydenhuollon koulutusta, jatkokouluttautumista sekä laajaa työkokemusta lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Perhekeskuskoordinaattorin työ sisälsi tiedonantajien mukaan eri tasolla (asiakastaso, kunnallinen ja hyvinvointialue taso sekä kansallinen taso) tapahtuvaa verkostotyötä, erilaisia vastuutehtäviä ja kehittämistyötä, palveluiden koordinointia. Perhekeskuskoordinaattorilla tuli olla kykyä ottaa haltuun nopeasti erilaisia tilanteita, ymmärtää lasten, nuorten ja perheiden palveluita ja olla tietoinen valtakunnallisista linjauksista. Perhekeskuskoordinaattorit kokivat, että työn hoitamisessa tarvitaan sosiaalisia taitoja, kykyä innostaa ja motivoida ryhmiä. Tulevaisuuden työnkuva nähdään rajatumpana ja perhekeskuskoordinaattorilla tulee olla osaamista muun muassa palveluiden integroinnista. Perhekeskuskoordinaattorit toivovat tulevaisuudessa esihenkilöltä vahvempaa tukea.
Perhekeskuskoordinaattorin työ on monipuolista ja se toteutuu eri tasoilla edellyttäen laaja-alaista osaamista lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Yhdenmukaisen työnkuvan muodostamiseksi ja selkiyttämiseksi, jatkotutkimusehdotuksena on selkiyttää hyvinvointialueilla toimivien hyte-koordinaattoreiden, palveluohjaajien ja päälliköiden työnkuvaa. Tärkeää olisi myös selvittää muilta perhekeskustoimijoilta (kunnat, kolmas sektori, seurakunta) heidän kokemuksiaan perhekeskuskoordinaattorin työstä perhekeskustoimintamalliin sisältyvän yhteistyön kehittämisestä ja ylläpitämisestä.
The study was conducted as a qualitative, descriptive study. Seven family centre coordinators or project workers participated in the study, whose tasks were to create a job description for a family centre coordinator from different welfare areas. The informants had to have at least one year of experience in the role of a family centre coordinator and must have worked either in a welfare region or in a project managed by a welfare region. The data was collected through remote, individual interviews during the months of November and December 2023. The interviews utilised a thematic interview frame, and they were recorded and transcribed. The data was analysed by using thematic analysis.
Family centre coordinators believed that in order to perform their duties, they needed an education in social or health care, further training and extensive work experience in services for children, youth and families. The informants stated that the duties of a family centre coordinator included coordination of services, diverse responsibilities and development tasks, and networking at several levels, including the client, municipal, welfare, and national levels. Additionally, the family centre coordinator had to have the ability to swiftly take a charge of different situations, understand the services for children, young people and families, and be aware of national policies. Family centre coordinators felt that social skills and the ability to inspire and motivate groups were needed in carrying out the work. The job description of the future is seen as more limited, and the family centre coordinator must have expertise in, among other things, the integration of services. Family centre coordinators hope for stronger support from their superiors in the future.
The work of a family centre coordinator is diverse and is carried out at different levels, requiring extensive knowledge of services for children, young people and families. An additional proposal for a further research is to define the job description of HYTE coordinators, service supervisors and managers working in welfare regions in order to create and clarify an in-line job description. Furthermore, it is essential to find out the experiences of other family centre operators including municipalities, third sector, parishes, regarding the work of a family centre coordinator and the development and upkeep of cooperation included in the family centre operating model.