Siirtohinnoittelun rooli monikansallisten organisaatioiden sisäisessä laskennassa : Sisäisen laskennan ja verotuksen näkökulmien yhdistäminen ja sen ongelmat
Nissinen, Ellen (2024-12-09)
Siirtohinnoittelun rooli monikansallisten organisaatioiden sisäisessä laskennassa : Sisäisen laskennan ja verotuksen näkökulmien yhdistäminen ja sen ongelmat
Nissinen, Ellen
(09.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104572
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241218104572
Tiivistelmä
Yritysten kansainvälistyessä vahvasti viime vuosikymmeninen aikana, on myös konsernin sisäisten liiketoimien hinnoittelun eli siirtohinnoittelun merkitys noussut. Siirtohinnoittelusta on tullut merkittävä strateginen teema monikansallisissa yrityksissä erityisesti veroriskinhallinnan näkökulmasta. Koska siirtohinnoittelua säädellään nykypäivänä tiukasti eri valtioiden verolainsäädännöissä, täytyy monikansallisten organisaatioiden käyttää siirtohinnoitteluprosessiin ja markkinaehtoperiaatteen täyttämiseen paljon aikaa ja resursseja, sillä veroriskin realisoitumisen seuraukset koetaan hyvin negatiivisiksi niin kustannusten kuin mainehaittojen kannalta.
Siirtohinnoittelulla on kuitenkin perinteisesti myös ollut tärkeä rooli hajautetuissa organisaatioissa osana johdon ohjausjärjestelmiä, kuten suoritusarviointia ja tavoitekongruenssin saavuttamista. Kuitenkin ulkoinen verosäännöstely rajoittaa nykyään vapaata siirtohinnanmääritystä ja joidenkin sisäisessä laskentatoimessa perinteisesti käytettyjen siirtohinnoittelumenetelmien käyttöä. Siirtohinnoittelun verotukselliset sekä sisäiseen laskentaan liittyvät tavoitteet voivatkin nykypäivänä olla hyvin ristiriitaisia, ja aina niitä ei pystytä täyttämään samalla siirtohinnalla, mikä vaatii joko kompromisseja tiettyjen tavoitteiden suhteen tai vaihtoehtoisesti erillisiä, ulkoisessa raportoinnissa käytettävistä siirtohinnoista eroavia hintoja sisäisessä laskennassa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siirtohinnoittelun roolista nykypäivänä osana sisäisen laskennan prosesseja, kuten suoritusmittausta, taloudellista päätöksentekoa ja tavoitekongruenssin edesauttamista. Tähän liittyen tarkastellaan myös konflikteja ja jännitteitä, joita siirtohinnoittelu ja verosäännösten noudattamiseksi tehdyt toimet aiheuttavat monikansallisissa organisaatioissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusote oli toiminta-analyyttinen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin neljän teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui sekä laskentatoimen että verotuksen asiantuntijoita yhteensä kolmesta eri monikansallisesta yrityksestä, joiden lisäksi haastateltiin yhtä ulkopuolista konsernilaskennan interim-palveluja tarjoavaa asiantuntijaa.
Tutkimustulosten perusteella siirtohinnoittelun rooli sisäisessä laskennassa on merkittävän rajoittunut nykypäivän tiukasti säännellyssä veroympäristössä ja sisäisen laskennan prosessit toimivat vahvasti erillään siirtohinnoittelusta. Esiin ei kuitenkaan noussut merkittäviä tavoitekongruenssiongelmia, minkä takasivat erityisesti operatiivisten yksiköiden autonomian vahva rajoitus niin siirtohinnan määrityksen kuin hankinta-autonomian suhteen sekä siirtohinnoittelun tulosvaikutuksesta erillään toimivat vaihtoehtoiset suoritusmittarit.
Autonomian rajoitukset aiheuttivat ajoittain konflikteja ja jännitteitä yrityksiin erityisesti tilanteissa, joissa siirtohinnoittelu vaikutti merkittävästi liiketoimintayksiköiden tulokseen, mikä osoitti, että operatiivisten yksiköiden taloudellisella tuloksella on reiluuden tunteeseen ja sisäiseen motivaatioon vaikutusta siitä huolimatta, vaikka ulkoiset motivaatiotekijät, kuten suoritusmittausperiaatteet eivät olisi ristiriidassa siirtohinnoittelun suhteen. Lisäksi reiluuden tunnetta heikensivät ja siten jännitteitä osaltaan aiheuttivat operatiivisissa yksiköissä informaation asymmetriasta johtuvat väärinymmärrykset sekä osaamispuutteet, joita pystyttiin monesti kuitenkin lieventämään avoimella kommunikaatiolla ja tiedon lisäämisellä.
Siirtohinnoittelulla on kuitenkin perinteisesti myös ollut tärkeä rooli hajautetuissa organisaatioissa osana johdon ohjausjärjestelmiä, kuten suoritusarviointia ja tavoitekongruenssin saavuttamista. Kuitenkin ulkoinen verosäännöstely rajoittaa nykyään vapaata siirtohinnanmääritystä ja joidenkin sisäisessä laskentatoimessa perinteisesti käytettyjen siirtohinnoittelumenetelmien käyttöä. Siirtohinnoittelun verotukselliset sekä sisäiseen laskentaan liittyvät tavoitteet voivatkin nykypäivänä olla hyvin ristiriitaisia, ja aina niitä ei pystytä täyttämään samalla siirtohinnalla, mikä vaatii joko kompromisseja tiettyjen tavoitteiden suhteen tai vaihtoehtoisesti erillisiä, ulkoisessa raportoinnissa käytettävistä siirtohinnoista eroavia hintoja sisäisessä laskennassa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siirtohinnoittelun roolista nykypäivänä osana sisäisen laskennan prosesseja, kuten suoritusmittausta, taloudellista päätöksentekoa ja tavoitekongruenssin edesauttamista. Tähän liittyen tarkastellaan myös konflikteja ja jännitteitä, joita siirtohinnoittelu ja verosäännösten noudattamiseksi tehdyt toimet aiheuttavat monikansallisissa organisaatioissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusote oli toiminta-analyyttinen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin neljän teemahaastattelun avulla. Haastatteluihin osallistui sekä laskentatoimen että verotuksen asiantuntijoita yhteensä kolmesta eri monikansallisesta yrityksestä, joiden lisäksi haastateltiin yhtä ulkopuolista konsernilaskennan interim-palveluja tarjoavaa asiantuntijaa.
Tutkimustulosten perusteella siirtohinnoittelun rooli sisäisessä laskennassa on merkittävän rajoittunut nykypäivän tiukasti säännellyssä veroympäristössä ja sisäisen laskennan prosessit toimivat vahvasti erillään siirtohinnoittelusta. Esiin ei kuitenkaan noussut merkittäviä tavoitekongruenssiongelmia, minkä takasivat erityisesti operatiivisten yksiköiden autonomian vahva rajoitus niin siirtohinnan määrityksen kuin hankinta-autonomian suhteen sekä siirtohinnoittelun tulosvaikutuksesta erillään toimivat vaihtoehtoiset suoritusmittarit.
Autonomian rajoitukset aiheuttivat ajoittain konflikteja ja jännitteitä yrityksiin erityisesti tilanteissa, joissa siirtohinnoittelu vaikutti merkittävästi liiketoimintayksiköiden tulokseen, mikä osoitti, että operatiivisten yksiköiden taloudellisella tuloksella on reiluuden tunteeseen ja sisäiseen motivaatioon vaikutusta siitä huolimatta, vaikka ulkoiset motivaatiotekijät, kuten suoritusmittausperiaatteet eivät olisi ristiriidassa siirtohinnoittelun suhteen. Lisäksi reiluuden tunnetta heikensivät ja siten jännitteitä osaltaan aiheuttivat operatiivisissa yksiköissä informaation asymmetriasta johtuvat väärinymmärrykset sekä osaamispuutteet, joita pystyttiin monesti kuitenkin lieventämään avoimella kommunikaatiolla ja tiedon lisäämisellä.